Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Alkoholi pois urheilukentiltä

Kuva: Alkoholi pois urheilukentiltä

Urheilun monitoimimieheltä sekä erityisesti pesäpalloilun ja murtomaahiihdon kehittäjältä, professori Lauri ”Tahko” Pihkalalta kysyttiin mielipidettä urheilijoiden alkoholinkäyttöön. Vastaus tuli salamannopeasti kuin apteekin hyllyltä.
- Parempi on se, että urheillaan ja ryypätään kuin pelkästään ryypätään.

Kun ”Tahko” käsityksensä lausui, maailma oli toisenlainen. Urheilu- ja raittiusliike kulkivat tuolloin käsi kädessä. Tosin maamme oli syvällisesti kahtiajakautunut, mihin se on jälleen vinhaa vauhtia ajautumassa. Mutta molempien puolien urheilijat muistuttivat toisiaan: he vaalivat raittiusliikkeen arvoja. Tilanne repeytyi urheilun kaupallistuessa. Ainakin parin viime vuosikymmenen aikana kertomukset urheilijoiden – niin pienten kuin itseään erityisen suurina pitävienkin - toilailuista ovat kuuluneet iltapäivälehdistön peruslukemistoon. Mitä aviisit olisivatkaan ilman näitä typeriä juttuja? Kun ennen vannottiin urheilun kasvattavaan nimeen, työ tuntuu nyt pahasti rapautuneen.

Penkkiurheilijoiden, sponsorien ja urheilun ystävien kohdalla tilanne vaikuttaa huolestuttavammalta. Kun meille rakennetaan vähäinenkin urheiluhalli, ensimmäiseksi kysytään millaiset tilat sinne saadaan oluen tarjoiluun? Eikä mallasjuoma aina riitä, vaan myyntiin vaaditaan tuhdimpiakin aineita. Tilanne tuntuu kehittyneen katastrofaaliseksi. Isot katsomot muistuttavat pelitapahtumien jälkeen enemmän sikalan läävää kuin ihmisten käyttämää tilaa. On sentään siivoojakunnan työ turvattu!

Kehityksen suunta on katkaistava ja kurssi muutettava 180 astetta merenkulkijoiden kieltä käyttäen. Alkoholi ei sovi tiloihin, joissa urheillaan. Tämän voi jokainen lausua painokkaasti, olivatpa vastassa miten mahtailevat voimat tahansa. Ihmetyttää, miksi alkoholi on salaa hivuttautunut urheilun pariin? Pitää siis etsiä syntipukki. Se löytyy helposti: kasvottomat markkinavoimat. Urheilutiloja ei muka saada pystytettyä, ellei siellä myydä alkoholia! Tällä agendalla isot pojat vievät hommia eteenpäin.

Jääkiekkoilussa, ainakin Suomessa, suhde alkoholiin on pulmallinen. Syyt ovat yksinkertaisia. Jäähallien perustaminen maksaa erityisen paljon, ylläpitokaan ei ole halpaa ja suuren osan vuodesta ne ovat käyttämättöminä, ellei kesäksi löydetä ohuen korvaavaa toimintaa. Kun halleja on runsaasti, ei yksikään kiekkopaikkakunta halua jäädä pekkaa pahemmaksi. Edessä on paha investointien kierre.

Kun varhaisnuoriso saapuu seuraamaan jääkiekko-otteluja oluthuuruisiin halleihin, se antaa kasvuvaiheessa oleville virheellisiä esimerkkejä vääristäen maailmankuvaa pahemman kerran. Nuoret saattavat kuvitella, että urheilu ja oluen sekä siihen verrattavissa olevien virvokkeiden särpiminen kuuluminen olisivat yksi ja sama asia. Olutta ehkä voi ottaa ruokapöydässä ja vaikkapa makoisten löylyjen jälkeen, mutta ei kadulla eikä urheilutilaisuuksissa kaikkien silmien alla. Tuosta periaatteesta kannattaisi pitää kiinni.

Alkoholia on tuotu ja yritetty tuoda muuallekin kuin jääkiekkohalleihin. Jääkiekko – rahaa nielevänä urheilumuotona – on noussut esiin lieveilmiöistä puhuttaessa. Myötämielisestä asenteesta alkoholiin johtuu seurojen budjettien rakentaminen virheellisiksi. Talousosaaminen ei ole kiekkoilijoilla vahvinta, kuten ei aina valmennuskaan, minkä urheilufriikit ja päivittäin urheilua seuraavat ymmärtävät.
Seurat käyttivät a

uliisti hyväkseen takavuosina yhteiskunnan karttuisaa kättä. Kaupungilla tai kunnalla maksatettiin osa rakennuskustannuksista tai talousvaikeuksien ilmaantuessa epäonnistunut projekti kaadettiin yhteiskunnalle. Täytyy ihailla seuroja, jotka talkoovoimin ja omin kustannuksin ovat rakentaneet hallinsa. Niitäkin löytyy, ja jopa tästäkin maakunnassa. Se osoittaa tervettä harkintaa.

Tampereelta, 1980-luvulta, löytyy mitä klassisin esimerkki. Vilpitön urheilun ja nuorisotyön tekijä sekä urheiluseuran johtaja halusi oman hallin, koska isosta jäähallista ei nuorille riittänyt millään ilveellä harjoitustilaa. Vaatimattoman hallin kustannusarvio haarukoitiin 3 – 4 miljoonaksi markaksi, mikä summa kaavittiin työllä ja tuskalla kokoon. Todelliset kustannukset nousivat muistini mukaan 12 miljoonaan mummon markkaan. Sen jälkeen kaupungista tuli paikan pääomistaja ja ahkera seura jäi paikan yhdeksi käyttäjäksi. Nuorison kannalta oli hyvää, että he saivat verrattoman harjoittelutilan. Kun hallia suurella innolla luotiin, yksikään henkilö ei onneksi ryhtynyt vaatimaan alkoholin tuomista paikkaan.

Urheilun päättäjien kannattaisi pohtia perusarvoja vakavasti. Kaiken kattava kaupallisuus tuhoaa urheilun tervehdyttävän vaikutuksen. Huolestuttavalta tuntuu myös erilaisten kellokkaiden ja julkisuuden hahmojen nousu urheilujärjestöjen johtoon.

Seppo Saari

10.12.2009 08:37

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva