Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Köyhyydestä pitää puhua

Kuva: Köyhyydestä pitää puhua

Viime viikonlopun teemoiksi mediassa nousivat köyhyys ja asunnottomuus. Molemmat ovat tärkeitä asioita aikana, jolloin uutisaiheet kutistuivat loputtomalta tuntuviin vaalirahasotkuihin. Vahinko, että aihe nostettiin pinnalle vasta loppuviikolla, jolloin maa keskustelujen suhteen hiljenee. Mutta faktat eivät vanhene. Pienituloisissa talouksissa elää jopa miljoona suomalaista, arvioi Kelan tutkimusosaston päällikkö, tutkimusprofessori Olli Kangas Ylen uutisten mukaan. Määrä on erittäin korkea. Joka viides suomalaisista kuuluu ryhmään. Huolestuttavinta on se, että pienituloisten määrä voimallisesti kasvaa ja on jopa OECD-maiden huippua.

Nykyhallituksen keskeisimmät tyypit, pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) tuntuvat visusti vaienneen. Loputonta löysää puhetta riittää muista asioista. Itse pelkäsin, että herrat olisivat astuneet areenalle ja vaatineet vähintään eläkeiän reipasta nostamista sekä ”työelämän joustoja”. Kahteen viimeksimainittuun sanaanhan voidaan kätkeä kaikkia mahdollisia iljettävyyksiä työelämässä puurtaville.

Pohjoismaat ovat perinteellisesti kuuluneet pienten tuloerojen maihin. Kuilu alkoi repeytyä meillä 1980-luvun alussa. Kaikilla teollisuudenaloilla meni hyvin, vienti veti erinomaisesti ja osaavasta työvoimasta esiintyi pulaa. Seuraava vuosikymmen toi surullisenkuuluisan Ahon-Viinasen porvarihallituksen pankkikriiseineen ja devalvaatioineen. Jättityöttömyys, yrittäjien konkurssit ja perheiden hajoamiset kuuluivat aikansa rakennemuutokseen. Vuosikymmenellä myös tehtiin epäonnistuneet veroratkaisut noidankehästä irtipääsemiseksi.

Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala on johdonmukaisesti puuttunut tuloerojen synnyttämiin ongelmiin. Valitettavimmalta tuntuu analyyttisen keskustelun puute. Tämä lienee hallituksen kirjoittamaton linjakin: puhutaan aidan seipäästä, kun pitäisi puhua aidasta. Professori Markus Jäntti, niinikään Tampereen yliopistosta, suomii kovin sanoin valtiovarainministeriön virkamiesjohtoa sen käyttämästä ylivallasta muihin ministeriöihin. Vvm:n korkeimpien virkamiesten valta on kasvanut täysin kohtuuttomaksi. Vaikka muut hallinnonalat esittäisivät vaikka miten perusteltuja muutosvaatimuksia, eivät ne etene.

Tuloerojen kasvu koituu koko yhteiskunnan turmioksi, ajatellaan tänään tiedeyhteisöissä. Tämän luulisi aiheuttavan kovaa painetta politiikan puolelle. Ihmeellisen, jopa pelottavan hiljaiselta vaikuttaa. Mikäli asuisimme etelämpänä, vaikkapa välimerellisissä maisemissa, säpinää riittäisi. Kansa kaikki kärsinyt tuntuu vaikenevan hiljaa.

Vanhasen ja Kataisen sekä näiden onnettomien, Wallinin ja Sinnemäen hallituksen on helppo hallita, sillä ay-liike on lyöty polvilleen. Uhkailu on varmin tapa vallankäyttöön. Ainakin kerran viikossa saamme lukea uutisen jonkin tehtaan sulkemisesta ja tuotannon viemisestä ulkomaille. Useimmiten suuntana on Viro. Mutta tahti muuttuu suomalaisten pelureiden epäonneksi. Uutena EU-maana Viro taivaltaa kivistä tietään. Virolaiset siirtyivät kommunismista suoraan äärikapitalismin onnen auvoisuuteen. Sen takia luotiin tasaverojärjestelmä, mikä eriarvoisti kansan. Sosiaaliturva on äärimmäisen heikko ja eläketaso vaatimaton. Itse tunnen useita virolaisia, jotka eläkkeelle jäätyään joutuvat hankkiutumaan uusiin tehtäviin ja opettelemaan toisen ammatin. Samaan suuntaan askelletaan Suomessakin.

 ”Rikkaiden rikastuminen ei ole keneltäkään pois”- ajattelu tuntuu saaneen henkisen yliotteen. Valtapropagandassa tuota tosin vähätellään perisuomalaiseksi kateudeksi. Tuloerojen kasvu merkitsee todellisuudessa lisääntyviä ongelmia. Kansalaiset loittonevat toisistaan, tasa-arvo kärsii, perustetaan jopa erityyppisiä asuinalueita ja syntyy monimuotoista rikollisuutta. Korkein poliisijohtokin tuntuu viime päivinä muistuttaneen siitä, ettei Suomi ole enää mikään lintukoto. Useimmiten rötösten takana ovat suomalaiset - ja täysin kotikutoiset ongelmat.

Helsingin Kalliossa leipäjonot kuuluvat päivittäiseen katukuvaan. Mutta miksi valtalehdistö ei juuri raportoi tästä? Teemaan palataan korkeintaan kerran vuodessa, kun Veikko ja Lahja Hurstin perustama kristillinen avustusjärjestö poikansa Heikki Hurstin johdolla järjestää jouluna kodittomille juhlan vanhassa Messuhallissa.

- Älä unohda köyhän asiaa, sanoi maalaisliiton perustaja Santeri Alkio.

Mutta mahtavatko puolueen nykyiset kannattajat muistaa lainkaan tätä julistusta hirttäydyttyään estottomasti markkinavoimien syleilyyn. Tulevissa eduskuntavaaleissa testataan jälleen kansan muisti. Toivon mukaan ei tapahdu muistikatkoksia. Tekojen pitää vaihteeksi puhua.

Seppo Saari

22.10.2009 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala