Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Ei tullut Petroskoista Gyllingradia

Kuva: Ei tullut Petroskoista Gyllingradia

Edvard Gyllingin tarina kirjaksi: Anna-Lisa Sahlström halusi katsoa ihmistä, ei myyttiä

Vallankumousta ei suunnitella, se vain tulee. Eikä ihmisiltä kysytä haluavatko he jäädä sivuun vai ei, vallankumous vain imaisee mukaansa. Näin kävi myös Edvard Gyllingille, ensin Suomessa sisällissodan kurimuksessa ja sitten Neuvosto-Karjalassa Stalinin vainoissa – vallankumous söi oman lapsensa.
Petroskoissa on Otto Wille Kuusisen patsas, mutta ei Gyllingin, vaikka oli aika, jolloin Karjalan kuninkaalle ehdotettiin, että Petroskoin nimi muutettaisiin Gyllingradiksi. Tähän pidetty ”kansanomainen herra” ei suostunut, hän ei halunnut ruokkia henkilöpalvontaa.

Edvard Gylling oli pääosassa tiistaina Porissa pidetyssä Salinin Selskapin tilaisuudessa. Kertojana oli kirjailija ja toimittaja Anna-Lisa Sahlström, joka on kirjoittanut miehestä elämänkertateoksen Edvard Gylling – Viimeinen ruhtinas.
Sahlströmin kirja perustuu lähinnä kirjeisiin, joita Gylling kirjoitti vaimolleen Fannylle ja myös sukulaisilleen Suomeen, kun hän oli Neuvosto-Karjalaa rakentamassa.
Myös kansallisarkistoa kirjailija on hyödyntänyt, mutta ei Venäjän arkistoja, koska ei osaa venäjää.
Anna-Lisa Sahlström halusi katsoa historiallisen ja myyttisen henkilökuvan taakse.
– Halusin kertoa ihmisestä, siitä että myös ”pahat punaiset” olivat ihmisiä, joilla oli vaimoja ja lapsia.

Gyllingin elämänvaiheet ja ura ovat vertaansa vailla. Hän väitteli nuorena tohtoriksi aiheenaan torpparilaitos, lisäksi hän oli Helsingin yliopiston tilastotieteen dosentti, samoin kuin kansanedustaja, joka valittiin kolmeen eri otteeseen eduskuntaan Turun läänin pohjoisesta eli Satakunnan vaalipiiristä.
Hän nousi SDP:n varapuheenjohtajaksi, punaisen Suomen kansanvaltuuskunnan jäseneksi, kansanvaltuuskunnan finanssiministeriksi ja punakaartin esikuntapäälliköksi.
Gylling jäi Suomeen kun muut lähtivät, mutta pakeni lopulta Ruotsiin ja lähti sieltä Leninin kutsumana rakentamaan Karjalan autonomista tasavaltaa.

Gyllingiä voi kuvata vastahakoiseksi tiedemieheksi, joka ajautui vastuullisiin poliittisiin tehtäviin. Anna-Lisa Sahlströmin mukaan Gylling oli alunperin varsin epäpoliittinen henkilö, mutta vuoden 1905 tapahtumat herättivät.
– Hannes Gebhard oli mies, joka teki Suomen ylioppilaista sosialisteja.
– Edvard Gylling oli kuitenkin revisionisti ja parlamentaristi, kuten Eetu Salin. Hän ei halunnut ratkaista asioita väkivallalla vaan äänestämällä.
Sivussa pysyminen ei onnistunut, vaan Gylling valittiin johtopaikoille. Sahlström muistutti, että Gyllingistä tuli punakaartin esikuntapäällikkö vasta sitten, kun Kullervo Manner oli paennut itään.

Ruotsista Gylling kirjoitti Leninille, joka vastasi esittämällä kutsun tulla Karjalaan. Vuonna 1920 perustettu Karjalan työkansan kommuuni sai laajan itsehallinnon. Karjalan autonominen neuvostotasavalta perustettiin 1923.
– Karjalassa meni hyvin koko 20-luku. Gylling oli aika pidetty henkilö.
 30-luvulla tunnelma kuitenkin kylmeni, ja Gyllingiä alettiin syyttää nationalismista.
– Häntä syytettiin siitä, että hän teki mitä Lenin käski, eli itsenäisen Karjalan tasavallan, jossa puhuttiin suomea, karjalan murteita ja venäjää, tässä järjestyksessä.
Sahlströmin mukaan voi kysyä, miksei luokkatoveri ja aateveli Otto Wille Kuusinen auttanut Gyllingiä.
– Hän ei auttanut edes omaa vaimoaan. Hän pelkäsi oman itsensä puolesta.
 Nykytutkimuksen mukaan Edvard Gylling teloitettiin Moskovassa 14. kesäkuuta 1938.

Karjalan keisari oli pidetty henkilö, mutta toisille hän oli Anna-Lisa Sahlströmin mukaan hirviö.
– Ehkä siksi, että hän houkutteli ihmisiä Karjalaan, paratiisia rakentamaan.
Mutta kerrankos sitä idealistista ja utopistista tehdään vastavallankumouksellinen ja vakooja.
Edvard Gyllingin maine palautettiin Neuvostoliitossa 1955.

Heli Kokko

 

16.10.2009 09:15

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala