Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Jätetään virheet tekemättä

Kuva: Jätetään virheet tekemättä

1920-luvun poliittista historiaa ja tapahtumia on tutkittu vähän. Vuosikymmeneltä löytyy mielenkiintoisia henkilöhistorioita ja –kuvauksia, mutta pitkä linjanveto puuttuu.

Syyt ovat ilmeiset. Kansalaissota raakuuksinen ja sitä edeltävät vuodet antoivat tutkijoille riittävästi aineksia. Sitten 1930-luvulla sukellettiin syvään oikeistodiktatuuriin. Taas riitti tutkimista. Oikeistopuhuri pyyhki keskisen Euroopan yli, eikä ilmiöltä säästytty meilläkään. Työväenliikettä vainottiin. Tylyä kohtelua saivat tuta myös maltilliset porvarit. Edistyspuolueeseen lukeutuva tiukka laillisuusmies, sisäministeri Heikki Ritavuori ammuttiin kotiovelleen vuonna 1922. Teon teki henkisesti häiriintynyt liikemies Ernst Tandefelt. Ritavuori oli osoittanut aina rohkeutensa ja vaikutti keskeisesti presidentti K.J. Ståhlbergin työtoverina itsenäistyneen Suomen hallitusmuodon syntyyn. Siksi oikeisto vihasi häntä. Salamurhaa tutkittaessa ilmeni, että ruotsinkieliset liikemiehet yhdessä vahvistuvan suojeluskuntaliikkeen kanssa toimivat taustalla, vaikka suoranaista näyttöä ei saatu.

Tämä alkujuonto on pohjana sille, että etsin 1920-luvusta yhteyksiä tähän päivään. Meno vaikuttaa yllättävän samanlaiselta: oikeisto istuu jälleen vahvasti vallassa, palkansaajien, eläkeläisten ja opiskelijoiden asemaa lyödään tukalammaksi. Erojakin löytyy. Nykyisin hallitus istuu koko vaalikauden. 1920-luvulla ne vaihtuivat tiheään. Vakiokalustoon hallituksessa kuuluivat kokoomus ja maalaisliitto. Sdp sai hallitusvastuuta vuonna 1926, jolloin Väinö Tanner astui vähemmistöhallituksensa johtoon. Kokoomus ja maalaisliitto tuntuivat identtisiltä kaksosilta. Yhteisenä piirteenä oli niiden halveksiva käytös tasavallan presidenttiä kohtaan. Jostakin vähäisestä asiasta synnytettiin valtava mekkala. Savuverhon suojassa voitiin tehdä iljettäviä päätöksiä.
- Vestigia terrent. Jäljet pelottavat. Näin sanottiin vanhassa Roomassa. Tällä hetkellä porvarihallitus jakaa säälimättömästi kansaa kahtia. Rikkaat rikastuvat, tuloveroja alennetaan ja lopullisena tavoitteena lienee tasaverotus. Valtion omistamia tai osa-omistamia yrityksiä lyödään lihoiksi. Julkiset palvelut kaadetaan. Ilmassa on selviä merkkejä terveydenhuollon ohjauksesta yksityisille.

Perustyötä tekevä sai mopen osan 1920-luvulla, koska yleissitovat työehtosopimukset tulivat käyttöön vasta talvisodan kestäessä, 23. tammikuuta 1940. Suomen työnantajain keskusliitto STK tunnusti silloin SAK:n työmarkkinoita koskevissa asioissa. Julkilausuman mukaan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat luottamuksellisesti kaikissa niitten toimialalla esiintyvissä kysymyksissä. Sitä ennenhän työmarkkinoilla elettiin oikeiston hellimää oman onnensa seppä-ajattelua. Töitä sai satunnaisesti. Palkan suuruuden määritteli työnantaja. Mikäli työvoimasta esiintyi pulaa, palkkaa toki nostettiin. Solidaarisuutta ei tunnettu. Lapualaisuus sai kasvun maaperää.
Aloitteentekijänä ”tammikuun kihlauksessa” toimi sosiaaliministeri, Sdp:n vahva vaikuttaja K.A. Fagerholm. Hän, jos kuka, puolusti demokratiaa ja sosiaalista mieltä. Kolminkertainen pääministeri, viidesti eduskunnan puhemiehenä toiminut ja niukasti tasavallan presidentinvaaleissa 1956 hävinnyt skandinaavisesti suuntautunut K.A. Fagerholm kuuluu suuriin valtiomiehiimme.

.500Silloinen maalaisliitto, jota ei pidä sekoittaa Vanhasen Masan johtamaan keskustapuolueeseen, lähti yhteistyöhön sosialidemokraattien kanssa vasta vuonna 1937. Puolueiden kannattajat ajattelivat samansuuntaisesti. Eriarvoistava oikeistolaisuus koettiin vieraaksi.
 Ilmassa väreilee nytkin oudolla tavalla. Vastakkainasettelu ei tunnu vanhanaikaiselta.

Eduskuntavaalit pidetään puolentoista vuoden päästä. Toivottavasti kansan poliittinen muisti kestää kauemmin kuin IKL:n kansanedustaja-kirkkoherra Kaarlo Reetrikki Kareksen mainitsemat kaksi viikkoa. Keskustapuolue ja demarit ovat temppelin harjalla asemiin ajettaessa. Oikeistolla ei sen sijaan ole hädän päivää. He ovat saaneet kakusta osansa ja vähän ylikin. Kirjailija Pentti Haanpää kirjoitti kunnan jauhoista. Nyt kokoomus-vihreäjohtoisessa Suomen pääkaupungissa matelevat leipäjonot. Miksi siitä ei puhuta, vaan tyydytään raportointiin vaikkapa Big Brotherista?

Seppo Saari

17.9.2009 09:15

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala