Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Ammattiyhdistysliikkeen alasajo on alkanut!

Kuva: Ammattiyhdistysliikkeen alasajo on alkanut!

Rohkenenpa väittää, että maailmanlaajuinen ja systemaattinen ammattiyhdistysliikkeen alasajo on alkanut! Väittämää tukee muun muassa Maailmanpankin kuluneella viikolla julkaisema Doing Business 2010-vuosikirja. Kyseinen teos esimerkiksi kohottaa eri maiden päättäjiä heikentämään irtisanotuille työntekijöille maksettavia irtisanomiskorvauksia ja lyhentämään irtisanomisaikoja tai jopa lopettamaan ne kokonaan.

Huhtikuussa 2009 Maailmanpankki esitti julkisesti, että sen linjana ei ole pitää sosiaaliturvaa liike-elämän etujen vastaisena ja samalla pankki sitoutui poistamaan lainaehdoistaan niin sanotun työmarkkinoiden joustavuusmittarin. Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC on tuoreeltaan arvostellut Maailmanpankkia lupauksensa pettämisestä ja pysymisestä sosiaaliturvan heikentämistä ajavalla linjallaan.
Jos Maailmanpankki päinvastaisista lupauksistaan huolimatta edelleen suhtautuu nyrpeästi työsuhdeturvaan ja muuhun sosiaaliturvaan, kuinka se voisi olla vahingoittamatta sitä vuosien työllä saatua hyvää, jonka eteen poliittinen ja ammatillinen työväenliike on taistellut?

Nostan nyt esiin Elinkeinoelämän keskusliiton 21.8.2009 julkaiseman työmarkkinakannanoton, jossa EK toteaa talouden taantuman olevan johtamassa myös pysyvämpään elinkeinorakenteen muutokseen. Kannanotossaan EK ylistää teknologiateollisuuden hiljattain solmittua sopimusratkaisua, joka nostaa palkkoja syksyllä 2009 kustannusvaikutukseltaan vain 0,5 prosenttia. Silmiinpistävää EK:n asiaa ylistävässä kannanotossa kuitenkin on se, että siinä korostetaan paikallisesti sopien olevan mahdollista luopua tuostakin vähästä. Todettakoon selvennykseksi, että kustannusvaikutukseltaan 0,5 prosenttia ei suoraan tarkoita 0,5 prosentin palkankorotuksia vaan nimenomaan vaikutuksia palkan kokonaiskustannuksiin.
Niin kuin lukuisissa lausumissaan, tässäkin kannanotossa Elinkeinoelämän keskusliitto on toitottanut intohimoistaan selkeästi uudistaa työehtosopimusten sisältöä erityisesti yrityskohtaisuuden ja paikallisen sopimisen lisäämisen muodossa. En väitä, että paikallinen sopiminen kaikissa tapauksissa olisi huono asia, mutta EK:n tarkoittamassa mielessä edellä mainitut seikat tavoittelevat mielestäni lähinnä työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista ja sitä kautta koko sopimustoiminnan saneluksi muuttamista. Työehtosopimuksen yleissitovuushan tarkoittaa käytännössä sitä, että myös järjestäytymättömien työnantajien on noudatettava niitä määräyksiä, joista on sovittu kunkin alan valtakunnallisessa työehtosopimuksessa. Tällä hetkellä noin 90 prosenttia suomalaisista palkansaajista kuuluu yleissitovien sopimusten piiriin, voitte kuitenkin kuvitella, mitä tapahtuisi jos näin ei olisi. Ammattiyhdistysliikkeen alasajoa siis tuokin.

EK edistää ay-liikkeen alasajoa myös niin, että sen perustamisen jälkeen useat työnantajat ovat vaihtaneet työnantajaliittoa katsoen milloin mistäkin syystä yrityksen toimialan muuttuneen toisen, yleensä halvemman työehtosopimuksen piiriin. SAK:n ja EK:n kesken on käyty taustakeskusteluja siitä, millä foorumilla työehtosopimusten ja järjestäytymisen rajavetoja voitaisiin käsitellä, mutta SAK:n toiveet ovat kaikuneet kuuroille korville.
Ryöpytystä saa myös maan nykyinen hallitus, joka yhteistyössä työnantajien kanssa on haluton jatkamaan kolmikantaista sopimusmallia. Kannattaiskohan seuraavaksi hiukan tarkemmin miettiä, millaisia arvoja edustaville puolueille kukakin ääniään antaa?

Avaanpa tähän lopuksi vielä neljännenkin rönsyn: Talous-Sanomat julkaisi hiljattain mielenkiintoisen jutun siitä, miten pelko työpaikan menettämisestä saa jäljelle jäävät vaikenemaan räikeistä epäkohdista ja sietämään törkeitäkin asioita. Kun työkavereita on potkittu pois, on monessa yrityksessä nyt entistä enemmän Jees-miehiä ja – naisia, joita on helppo johtaa pelolla. Osa työnantajista käyttää tilannetta myös selkeästi hyväkseen. Esimerkiksi ylitöistä ei välttämättä uskalleta pullikoida vastaan, vaikka tiedetään, että niitä voi normaalisti teettää vain työntekijän omalla suostumuksella.
Mikä sitten on, etteivät ihmiset käytä laillisia oikeussuojakeinojaan ja käänny epäkohdissa luottamusmiesten puoleen? Aika usein käy niin, että asiat oikenevat kun luottamusmies tai ammattiliitto on ottanut työnantajaan yhteyttä. Nyt Jeesmiehet kiireen vilkkaa peili kouraan ja nokka kohti uutta nousua: Jos työntekijällä on pienikin epäilys siitä, että työnantaja ei toimi sääntöjen edellyttämällä tavalla, on aivan turha pelätä, että rutiseminen leimaa.

Jari Mäki-Korte

15.9.2009 09:15

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala