Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Sijaisvanhemmat tarjoavat mahdollisuuden turvalliseen lapsuuteen

Kuva: Sijaisvanhemmat tarjoavat mahdollisuuden turvalliseen lapsuuteen

- Palkintomme on se, kun meille sijoitetun lapsen tarinalle kirjoitetaan onnellinen loppu. Hyvä loppu on sellainen, jossa lapsi voi palata takaisin omaan kotiinsa ja saamme myöhemminkin tietää, että hän pärjää elämässään, sijaisvanhemmat Tiina ja Keijo Henttinen miettivät.

Nakkilassa asuvat Henttiset ovat toimineet sijaisvanhempina jo yli 10 vuotta. Heillä on neljä biologista lasta, joista vanhin on 18- ja nuorin 8-vuotias. Sijoitettuja lapsia on tällä hetkellä kaksi, 8- ja 10-vuotiaat siskokset.

Tiina on nuoresta tytöstä lähtien toiminut lasten parissa, pitänyt erilaisia kerhoja ja ollut vetäjänä leireillä. Keijo taas on kotoisin isosta perheestä, sisaruksia on 11. Molemmat rakastavat lapsia ja nauttivat siitä, kun ympärillä on elämää ja vilskettä.

Sijaisvanhemmuuden Tiina ja Keijo kokevat elämäntehtäväkseen. Bisnesmielessä kukaan ei voi sijaisvanhempina toimia. Palkkio ja kulukorvaukset mahdollistavat sijaisvanhemmuuden, mutta ei niillä tienaamaan pääse.

- Lähdimme tähän vakaan harkinnan tuloksena ja pikkuhiljaa. Aluksi meillä oli kesälapsia ja sitten tukilapsia, jotka tulivat viikonloppuisin tai muulloinkin sovitusti. Kävimme myös sijaisvanhemmille tarkoitetun koulutuksen.

- Ensimmäinen sijoitettu lapsi tuli kotiimme vuonna 1999. Tähän mennessä meiltä on kotiutunut hiukan alle kymmenen sijoitettua lasta. Keskimäärin lapset ovat asuneet perheessämme kaksi vuotta.

- Olemme toimineet myös kriisiperheenä, eli huostaanotettu lapsi on voinut tulla meille hoitoon päivän varoitusajalla. Nuorin kriisisijoitettu lapsemme on ollut kolmen päivän ikäinen. Hän vietti meillä neljä kuukautta, kunnes pääsi adoptioperheeseen, Keijo kertoo.

Henttisten omat biologiset lapset ovat tottuneet siihen, että kotona on aina asunut muitakin lapsia.

- Meillä kaikki lapset ovat samalla viivalla. Omat lapsemme eivät koskaan ole ilmaisseet mustasukkaisuutta tai muutakaan kielteistä sijoitettuja lapsia kohtaan. Päin vastoin he nauttivat saadessaan kavereita.

- Ensimmäistä sijoitettua lastamme odotimme reilun vuoden. Kun sosiaalityöntekijä sitten soitti, että lapsi olisi tulossa, silloin nelivuotias poikamme vastasi puhelimeen. Tädin kysyessä, että mitä tykkäisit, jos teidän kotiinne tulisi eräs lapsi asumaan, poikamme vastasi yksinkertaisesti, että Kiitos!, Tiina nauraa.

Tiinan ja Keijon mukaan heidän sijaisvanhemmuutensa tarinat ovat olleet tähän saakka poikkeuksellisen onnellisia, koska kaikki sijoitetut lapset ovat voineet palata omiin koteihinsa biologisten vanhempiensa luokse.

- Se, että sijoitettu lapsi palaa omaan kotiinsa, on harvinaista. Yleisimmin lapset elävät sijaisperheessä aikuisiksi saakka.

- Jokaiseen sijoitettuun lapseen kiintyy lujasti ja luopuminen on vaikeaa. Me osaamme kuitenkin kääntää asian niin, että lapsen lähtö omaan kotiinsa on iloinen asia ja silloin sijaisvanhemmuutemme perimmäinen tavoite on saavutettu.

- Me emme halua ottaa keneltäkään lapsia pois. Me toimimme biologisten vanhempien tukena ja tarjoamme vaikeana aikana lapsille mahdollisuuden normaaliin ja tavalliseen perhe-elämään.

- Toiset biologiset vanhemmat ymmärtävät tämän, mutta jotkut eivät. Me taas ymmärrämme sen, että omien lasten huostaanotto on vanhemmille kova paikka. Nämä asiat ovat monitahoisia ja vaikeita, mutta lapsen edun pitää aina olla etusijalla, Henttiset pohdiskelevat.

Tiina ja Keijo pitävät sijoitettuihin lapsiinsa yhteyttä senkin jälkeen, kun nämä ovat lähteneet pois heidän luotaan. Myös useimpiin lasten biologisiin vanhempiin heillä on hyvät suhteet.

- Toimimme tukiperheenä joillekin kotiinsa lähteneille lapsille ja toisiin pidämme muuten vain yhteyttä.

Sijaisvanhemmuus ei suinkaan ole pelkästään auvoista, vaan myös rankkaa ja kärsivällisyyttä vaativaa. Lapset tulevat vaikeista oloista, joissa heidän perustarpeistaan ei ole huolehdittu. Usein biologisilla vanhemmilla on päihdeongelmia, mielenterveysongelmia tai he ovat niin uupuneita, että eivät yksinkertaisesti jaksa kantaa vastuuta lapsistaan.

- Lapsilla voi olla terapiaa vaativia traumoja. Vieraaseen perheeseen sopeutuminen ottaa sekin oman aikansa. On myös varauduttava siihen, että sijoitetun lapsen myötä avaa ovensa koko suvulle.

- Jokainen sijoitettu lapsi ja hänen perheensä ovat erilaisia. On haastavia ja vähemmän haastavia tapauksia. Mitään valmiita sijaisvanhemmuuden toimintakaavoja ei ole olemassa, vaan on otettava tapaus kerrallaan.

- Sijaisvanhemmiksi lähtevien oman parisuhteen ja elämän pitää olla tasapainossa. Kannattaa myös perusteellisesti miettiä, mihin voimavarat riittävät. Vaikka sijaisvanhempina toimiminen voi olla rankkaa, se on myös hyvin palkitsevaa. Me emme ole valintaamme koskaan katuneet, Henttiset painottavat.

- Se on se juttu, kun näkee vaikeuksia kokeneen lapsen hymyn ja sen, että hän uskaltaa olla lapsi jälleen, Tiina jatkaa.

Maarit Kautto

 

11.9.2009 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala