Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Sappitattisoosia demareillekin

Kuva: Sappitattisoosia demareillekin

Tattiaika alkaa olla metsissä parhaimmillaan, ja herkullista soosia noista sienirihmaston itiöemistä saakin - etenkin, jos tuntee oikeat tattilajit.

Liian innokas sienestäjä saattaa nimittäin erehtyä pahan kerran, kuten kävi itselleni viikonvaihteessa. Löysin mökin nurkalta kauniita nuoria männynherkkutatteja, jotka olivat täysin puhtaita. Keräsin ne odottaen jo vesi kielellä vaimon lupaamaa tattisoosia.
Sen enempää maistamatta perkasimme tatit, ja illalla panimme ne pannulle. Kermasta, sipulista ja oikeista mausteista huolimatta ei soosista tullut kelvollista; siitä tuli kitkerää ja karvasta. Sitä ei voinut syödä.

Tarkemmin asiaan perehdyttyämme totesimme, että olin kerännyt sappitatteja, jotka voivat pienenäkin annoksena pilata koko kastikkeen puhumattakaan silloin, kun pannulla on pelkästään niitä.

Sappitatti, tieteelliseltä nimeltään tylopilus felleus, muistuttaa erehdyttävästi herkkutattia, mutta se on maultaan pahan kitkerä. Myrkyllinen se ei kuitenkaan ole. Se ei siis tapa. Tästä lähtien minäkin osaan sitä varoa.

Vaalirahakeskustelu ja etenkin puolueiden saamat vaalirahat ovat vähän niin kuin sappitatti: päältä kaunis ja aidon näköinen, mutta sisältä pahan karvas. Se on kuitenkin laillinen, eli se ei tapa. Siitä jää vain paha maku suuhun.

Nyt etenkin etelän median hämmentämää kesän sappitattisoosia ovat saaneet maistaa puolueet toisensa perään. Viimeksi niin kävi SDP:lle, joka Ilta-Sanomien kaivamien tietojen mukaan oli saanut julkisten alojen ammattiliitolta JHL:ltä yhteensä 450 000 euron vaalirahat vuosina 2007 ja 2008.

Demareita ennen samaa soosia ovat saaneet maistaa etenkin keskusta mutta myös kokoomus. Näyttää siltä, että kaikki kivet eivät ole tässä kohussa vielä käännettynä, joten lisää paljastuksia on odotettavissa muidenkin puolueiden rahavirroista.

Tosin kokoomusta lukuun ottamatta merkittävimmät puolueet ovat luvanneet nyt itse julkistaa rahoittajansa. Keskusta on sen jo valikoivasti tehnyt, ja Jutta Urpilainen lupasi SDP:n listaavan yli 2 000 euron lahjoitukset elokuun aikana. Muut seurannevat perässä, ja varmasti kokoomuksenkin on pakko tuoda salarahansa julki.

Oli vain ajan kysymys, koska ns. tutkiva media keksii jotakin syntilistaa myös demareiden rahoituksesta. Ei löytynyt muuta kuin ammattiyhdistysliike.

Se, että erityisesti SAK:laiset ammattiliitot rahoittavat vasemmistopuolueiden toimintaa, ei ole täysin ongelmatonta. Esimerkiksi kaikki jäsenet eivät ehkä haluaisi, että heidän jäsenmaksujaan käytetään puoluerahoitukseen.

Toisaalta, SAK:lainen ay-liike mielletään osaksi työväenliikettä, joten on luonnollista, että ammattiliitot rahoittavat myös puoluetoimintaa pyrkien näin vaikuttamaan hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen palkansaajien edun mukaisesti.
Historia ja ideologia yhdistävät ay-liikettä ja vasemmistopuolueita tiiviisti, ja olisi itse asiassa hölmöä, ellei esimerkiksi demarijohtoinen JHL tukisi sosialidemokraatteja, jotka ovat vasemmiston johtava voima.

Oleellinen ero sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton saamien ay-tukirahojen sekä porvaripuolueiden yrityksiltä saamien miljoonien välillä löytyykin juuri siitä, mihin rahoituksella pyritään vaikuttamaan.

Ay-liike saa puoluerahoituksensa vastineeksi korkeintaan laajalle palkansaajaväestöä hyödyttävää lainsäädäntöä tai vero- ja sosiaalietuja. Mitä suurempi on vasemmiston kannatus, sitä paremmin ay-liike pystyy vaikuttamaan. Porvarihallitukset eivät ole liiemmin kuunnelleet ay-liikettä.

Yrityksillä liossa on huomattavasti suuremmat asiat, jotka onnistuessaan hyödyttävät pientä omistajajoukkoa; pääomapiirejä, jotka haluavat esimerkiksi kaavoituksen tai yritystukien avulla kasvattaa pääomiaan.

Elinkeinoelämä on pyrkinyt myös vaikuttamaan porvarien avulla esimerkiksi kevyempään yritys- ja pääomaverotukseen ja ovat siinä myös onnistuneet.

Keskustaa ja kokoomusta tukeneen Nova Groupin ja sen taustalla olevan liikemiesryhmän toiminta oli malliesimerkki. Maskun ja Tokmannin omistajat hamusivat päättäjiltä hyviä liiketontteja, Suomi-Soffa taas on tavoitellut ja saanut miljoonien yritystukia valtiolta.

Kun puolueiden rahoittajia tarkastellaan, kannattaa miettiä sitä, tavoittelevatko rahoittajat omaa vai yhteistä hyvää.

Jukka Vilponiemi

13.8.2009 07:47

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva