Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Korruptiopiiloa

Kuva: Korruptiopiiloa

Suomalaiset rakastavat tilastoja. Varsinkin sellaisia, joissa olemme kärkisijoilla kansainvälisissä vertailuissa. Kaksi ehkä eniten mainostettua tilastoa kannaltamme ovat Pisa-vertailut, joissa verrataan koululaisten oppimistuloksia sekä toisena tilastot korruption eli lahjonnan ilmenemisestä maassamme.

Näistä kannaltamme upeista tilastoista kannattaakin olla ylpeitä. Suomi porskuttaa edelleenkin kärjessä koululaisten tilastossa, mutta harmiksemme olemme korruptiotilastossa pudonneet sijalle viisi vaalirahakohun takia. Enää Suomi ei ole täysin saunapuhtoinen, mutta kiitettävää tasoa kylläkin. Mutta kertooko julkisuudessa useasti mainittu tilastosijoitus täyttä totuutta suomalaisesta korruptiosta?


Sunnuntain Hesarissa toimittaja Veera Luoma-aho oli artikkelissaan upealla tavalla analysoinut suomalaisen korruption tilaa ja laajuutta juuri tällä hetkellä. Artikkelin mukaan eri maiden korruptiota vertaileva havaintoindeksi ei pysty mittaamaan korruption todellista määrää tarkasti, eivätkä tulokset ole vertailukelpoisia keskenään.


Artikkelissa lainattu tutkija Paavo Isaksson vieroksuu indeksissä ennen kaikkea korruption käsittämistä suoraksi lahjonnaksi. Hän toteaa Suomessa käytettävän erilaisia keinoja ja mekanismeja, joihin indeksi ei pysty pureutumaan. Päälle hän toteaa kärkevämmin: ”Hyvä veli-verkostot, puoluerahoitus ja muut eliitin yhteydet ovat täällä niin systeemisiä, että eihän täällä edes tarvitse suoraan lahjoa ketään.” Suomen poliittis-hallinnollisessa systeemissä on niin sisäänrakennettuja käytäntöjä ja menettelytapoja, etteivät edes termit laiton ja laillinen avaa kiistanalaisia ja kyseenalaisia menettelyjä", sanoo tutkija Isaksson.

Suomalainen laillisuusajattelu näyttää olevan kaksiteräinen miekka. Alkoivathan vaalirahoituskohun laineet lyödä rantakivikkoon alkujaan keskustaryhmyri Timo Kallin toteamuksesta tietoisesta lain rikkomisesta, koska rikkeestä ei seurannut mitään rangaistusta.


Vaalirahakohun myötä olemmekin päässeet suomalaisen korruption keskiöön. Keskiössä vaikuttavat nimenomaan eräänlaiset hyväveli-verkostot, joissa ei välttämättä vaihdu raha. Sen sijaan systeemi voi tuottaa isompaa yhteiskunnallista vaikuttamista ja monenlaista sosiaalisen aseman pönkittämistä. Suomalaisessa korruptiossa on kyse yhteistyöstä ja kiitollisuudenvelasta, ei suorasta vastikkeellisuudesta. Tämän kaltaista toimintaa sisältyy hyvin paljon myös vaalirahoituksen riviväleihin. Yritykset maksavat puolueille vaalitukea, poliitikot taas ovat tekemisissä kaavoitusasioiden, rakennusoikeuksien ja tonttien kanssa.

Toki suhdetoimintaa pitää olla. Monta kertaa kyse on suorasta ammattitaidosta, sillä taitava poliitikko tuntee paljon ihmisiä. Monille yrityksille taas hyvät yhteiskuntasuhteet ovat rahan arvoista pääomaa. Demokratiassa, vireässä kansalaisyhteiskunnassa,  jokainen saa ajaa omaa asiaansa. Yhteiskunnassa, joka kannattaa avoimuutta, kohtuutta sekä läpinäkyvyyttä salassa tehtyjä päätöksiä pitäisi olla mahdollisimman vähän.


Tutkija Isakssonista vaalirahakohu koostuu monista yksittäisistä tapauksista, jotka osoittavat meillä olevan paljon sellaisia liike-elämän ja päätöksenteon rajapintaan liittyviä käytäntöjä, joissa näyttää olevan kummallista kihinää. Mistään harmittomasta puuhastelusta ei ole kyse. Korruptio vaikeuttaa hallintoa ja heikentää demokratiaa. Tiiviit verkostot päättäjien ja liike-elämän välillä ohjaavat päätöksenteon helposti pois asiaperusteista. Reilu kilpailu jää toteutumatta.


Suomessa yleensä säädökset ovat hyvin rajoittaneet toimintaa niillä alueilla, jotka maailmalla ovat korruptuneimpia. Poikkeuksena ainoastaan vaalirahoituslaki. Puutteet poliittisen rahoituksen avoimuudessa ovat olleet niin räikeitä, että Euroopan neuvoston korruptionvastainen elin on verrannut suomea Valko-Venäjään.

Kaiken kaikkiaan suomalaista korruptiota eivät aina tunnista edes ne, jotka siihen itse syyllistyvät. Helsingin Sanomien antoisa artikkeli, josta olen poiminut tekstiini lauseita, osoittaa ainakin allekirjoittaneelle selkeästi sen, että vaalirahoitusvyyhdin purkautuessa kerästä löytyy paljon seikkoja, jotka täyttävät korruption kriteerit.

Tiettyjen asioiden pimittäminen sekä yhä uusien kyseenalaisten asioiden putkahtaminen otsikoihin vielä korostaa asiaa. Ministeritason päättäjien muistamattomuus ja piileskely ovat omiaan vielä lisäämään kansan syvien rivien luottamuksen murentumista suomalaiseen politiikan arkipäivään. Vanhan sanonnan mukaan piiloa eivät pelaa kuin persaukiset. Nyt sitä pelaavat jo porvaripuheenjohtajatkin.

Harri Lehtonen

23.7.2009 08:51

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva