Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Hirvivaroitusten suuri määrä turruttaa autoilijan

Kuva: Hirvivaroitusten suuri määrä turruttaa autoilijan

Valtateillä ajellessa ohi vilahtelee kymmeniä hirvivaarasta kertovia merkkejä. Milloin hirviä pitää varoa kilometrin säteellä, milloin kahden. Tiehallinnon aluevastaavan Timo Mikkolan mukaan hirvivaroitusmerkkejä on teiden varsilla niin paljon, etteivät autoilijat noteeraa niitä millään tavalla. Poliisienkaan havaintojen mukaan ihmiset eivät nosta jalkaa kaasupolkimelta vaara-alueella.

- Tähän ongelmaan on mietitty paljon ratkaisuja. Hirviaidat ovat tehokkaita, mutta kalliita. Kaikki muut viritelmät on havaittu huonoiksi. Parhaiten hirvikolareilta vältyttäisiin hirvikantaa vähentämällä, Mikkola toteaa.

Satakunnan riistanhoitopiirin riistapäällikön Mauri Krusbergin mukaan hirvilupapäätöksiin onkin nykyään merkitty, että metsästys pitää suunnata niille alueille, joissa hirvivahingot ovat ilmeisimpiä.

Hirvivaroitusmerkkejä laitetaan hirvien kulkureittien varrelle. Satakunnan riistanhoitopiiri päättää yhdessä Tiehallinnon kanssa merkkien paikat. Kulkureitit ovat metsästäjien tiedossa, joilta informaatio kulkeutuu riistanhoitopiireille.

Krusberg kertoo, että hirvet käyttävät vuodesta toiseen samoja kulkureittejä.

- Varsinkin syksyisin, kun hirvet siirtyvät talvilaitumille, ne kulkevat samoista paikoista.

Hirvien kulkupolut saattavat silti muuttua aika ajoin etenkin silloin, jos tienvarressa olevaa metsää on hakattu pois. Hirvet eivät viihdy aukeilla alueilla.

- Neuvottelemme vuosittain Turun tiepiirin kanssa hirvimerkkien paikoista. Jos kulkureiteissä on tapahtunut muutoksia, vaihdamme merkkien paikkaa.

Yhden hirven näkyminen tiellä ei vielä riitä varoitusmerkin pystyttämiseen, vaan alueella pitää jolkotella useampi sarvekas.
Vaikka autoilijoiden pitäisi olla varoitusmerkkien kohdalla erittäin valppaita, varovaisuus on hyväksi muillakin alueilla. Hirviä saattaa hypähdellä tielle oikeastaan missä vain.

- Nykyisin, kun susiakin on paljon, ne pelästyttävät hirviä. Silloin hirvet pakenevat säikähdyksissään minne vain, Kursberg mainitsee.

Hän muistuttaa, että hirvet liikkuvat eniten kolme tuntia auringonlaskun jälkeen, jolloin kaikilla metsäalueilla ajellessa tulisi olla erityisen tarkkaavainen.

Mauri Krusbergin mukaan Satakunnassa on suurempi todennäköisyys törmätä peuraan kuin hirveen. Alueella on peuroja lähes kolme kertaa hirviä enemmän.

- Erityisesti Huittisissa, Vampulassa, Sastamalassa ja Punkalaitumella on runsaasti peuroja.

Satakunnan riistanhoitopiirin alueella, johon kuuluu myös seitsemän kuntaa Pirkanmaalta, tapahtuu vuosittain noin 350 peurakolaria ja 60-80 hirvikolaria.

Vaarallisin hirviaika on elo-syyskuussa ja peurakausi loka-marraskuussa.

Lilli Vesa

10.7.2009 09:03

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva