Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Tulevaisuuden ennustaminen

Kuva: Tulevaisuuden ennustaminen

Oikeastaan vain Nostradamus on historian tutkijoiden mukaan pystynyt ennustamaan tulevaisuutta, vaikka niin epämääräisellä tavalla, että niistä on yli 500 vuotta jälkeenpäin pystytty löytämään uskomattomilta vaikuttavia säkeitä, joista on sitten tulkittu jopa Napoleonin sekä Hitlerin tekemisiä. Mutta nyt on kyse vain eilisen illan tapahtumien ennustamisesta keskiviikko-päivällä, ennen kuin matka varsinaiselle tapahtumapaikalle on edes alkanut. Moni arvannee, että nyt arvioidaan Suomen jalkapallon A-maajoukkueen eilistä MM-karsintaottelua useampi tunti ennen varsinaisen ottelun alkamista.

Yksi asia on kuitenkin helppo niin kutsutusti ennustaa tässä vaiheessa. Suomella on ollut pakollisen voiton paikka Venäjän Karhua vastaan. Toki sanaa pakkovoitto voi myös käyttää. Eikä se olisi ensimmäinen pakkovoiton paikka suomalaiselle joukkuelajin maajoukkueelle. Tässä kohtaa historia kertoo, etteivät ne pakolliset voitot yleensä ole olleet helposti otettavissa.

Kelataan hetki historiaa – ja nimenomaan jalkapallon osalta. Väistämättä palaa mieleen karsinta Unkaria vastaan reilut kymmenen vuotta sitten. Suomi johti komeasti peliä 1-0 ja sillä tuloksella olisi päästy karsimaan lopputurnauspaikasta. Mentiin jo lisäajalle ja Unkari tasoitti ottelun – tai pikemminkin Suomi teki sen itse. Pallo saatiin omaan verkkoon ja loppunumeroiksi 1-1. Mutta oli se vaikeaa, sillä Unkarin jatkokarsintapaikan varmistamiseen tarvittiin peräkkäin peräti viiden suomalaisen kosketus palloon, ennen kuin se saatiin sateisella Olympiastadionilla omaan verkkoon.

Ei Suomi siis silloin helposti antautunut. Nyt voi jo hieman harmitella, että varsin vähän tasoituksessa unkarilaisten apua tarvittiin. Tarvittiin jopa viisi suomalaista – ja katsomo sekä taivas itkivät 1-1 numeroita!

Kauhuskenaariot sivuun
Eihän historia sentään Venäjän kaksipäistä kotkaa vastaan voi toistaa itseään? Ensinnäkin se vaatisi Suomelta sen johtomaalin. Siinä saa kyllä olla viisi pelaajaa tekemässä ping-pong -maalia! Mutta ei taida yksi maali riittää. Tosin jalkapallossa on ennenkin tapahtunut yllätyksiä, mutta nyt pitäisi Suomen olla se yllättäjä ja se on vaikea rooli.

Nyt tulee yllätyksen esteitä jonoksi asti. Ensinnäkin säätiedot kertovat illalla satavan, joten sen tuomaa etua ei voi ennakoida. Tosin se puoltaa vikkeläjalkaisia pelaajia ja sellainen on Andrei Arshavin. Sellainen ei taas ole Mikael Forssell.

Toki Suomen kapteeni Sami Hyypiä (99 A-maaottelua) on Englannissa tottunut kymmenessä vuodessa kaikkiin olosuhteisiin ja Samilla on pelisilmää, joka takaa sen, että hän osaa ennakoida tilanteita.

Stadionille on tulossa yli 4000 Venäjän kannattajaa. Se on suurin määrä vierasjoukkueen faneja mitä koskaan on Suomen Huuhkajien kotipelissä ollut. Pystyykö se vaikuttamaan tarpeeksi? Suomen Huuhkajien fanien pitäisi kaikkien pukea valkoista päälleen. Ellei sade sitä estä, niin näky voi olla komea. Nimittäin – vaikka sitä ei moni usko – suomalainen jalkapallokulttuuri on astunut melkoisen askelman kohti oikeaa kannattamista. Enää ei olla yhteistyökumppanien vapaalipuilla paikalla, vaan ihan vapaaehtoisesti.


Euroopan kova taso
Venäjän jalkapallomaajoukkueesta on muutamassa vuodessa kasvanut yhtenäinen joukkue, jonka luomisen pääarkkitehti on ollut hollantilainen päävalmentaja Guus Hiddink. Ottelua edeltävässä infossa hän jopa heitti huumoria. Kun lehdistötilaisuudessa oli toimittajia melkoinen joukko, niin Guus arvioi, että edessä taitaa olla joku tärkeä maaottelu.

Voihan sen noinkin kiteyttää, mutta suomalaiset olivat sitä mieltä, että kyseessä ei ole ainoastaan tärkeä ottelu, vaan Suomen jalkapallomaajoukkueen ehkä merkityksellisin peli MM-karsinnoissa. Sapluuna on selkeä; voittamalla Suomella olisi edelleen mahdollisuus Etelä-Afrikan kisoihin, tasapelillä voisi vielä ihme tapahtua, mutta häviö vie kaikki mahdollisuudet jo karsinnan tässä vaiheessa.

No, se nyt ei olisi mikään uusi ilmiö jalkapallon osalta, sillä pelkät karsinnat ovat kovemmat kuin missään muussa joukkuelajissa ja Euroopan jalkapallotaso on niin kova, että muutaman kisalipun saaneen Euroopan ulkopuolisen maan Suomi jopa pystyisi voittamaan.

Asia on fakta.

Niinpä tulevien EM-karsintojen lopputurnaukseen pääseminen on jatkossa helpompaa, koska Michel Platini ajaa vankasti Euroopan mestaruuskisojen joukkuemäärän lisäämistä, mutta myös MM-kisojen kohdalla vastaavaa voisi ajatella, sillä jos jääkiekon MM-kisoissa on mukana peräti 16 maata A-sarjassa ja seuraavien kisojen isäntämaa Saksa pääsee kuin koira veräjästä, niin kannattaa suhteuttaa lajit!


Ei pidä aristella
Ennakkoon on helppo antaa ohjeita miten Venäjää vastaan olisi eilen pitänyt pelata. Kaiken ydin on ollut ottaa taitavilta vastustajilta tila sekä aika pois. Se on huomattavasti helpommin sanottu kuin tehty, mutta etukäteen lyötynä ei peliin varmasti ole lähdetty.
Ehkä Liechtenstein -ottelun katastrofit ovat tuoreessa muistissa ja on toki mahdollista ollut kääntää homma toisin päin – eli tehdä itse se avausmaali ja sitten onkin jännä ollut seurata miten Venäjä sopeutuu tähän tilanteeseen?

Siinä ainakin on helppo omaa peliä parantaa, ettei viime syksyn selkäsauna Moskovassa toistu. Venäjä voitti pelin 3-0, mutta kaksi sen maaleista merkittiin suomalaispelaajien tiliin. 1-0 maalista täysi kunnia myönnetään Petri Pasaselle pelin 23. minuutilla. Eikä siinä vielä kaikki. Pelin 65. minuutilla numerot 2-0 omiin puttasi Veli Lampi.

Oli jo täysin kosmetiikkaa ottelun lopputuloksen kannalta se, kun Arshavin hassutti koko Suomen alakerran maalivahti Jussi Jääskeläistä myöten ja loppunumerot 3-0 ilmestyivät tulostaululle vasta pelin 88. minuutilla. Ei siinä muuta merkittävää ollut kuin se, että teki Venäjäkin itse sentään yhden maalin tässä karsintaottelussa.

Mutta pitää muistaa, että suomalaispelaajien omat maalit olivat myös seurausta venäläisten hyvistä pallon ylöstuonneista, joten ei pistetä kaikkea sentään Suomen puolustuksen piikkiin. Mutta eilen tärkein asia on ollut se, että Venäjän pelin rakentelu sekä varsinkin vasemman puolen laitanousut Arshavin ja Juri Zhirkov on saatu estettyä.

Tämä rooli on langennut keskikenttämies Jonatan Johanssonille ja on ollut Stuart Baxterin päänsärkynä kuka oikealla puolustaa – Lampi vai Pasanen. Kummallakin on kuitenkin oma maali edellisestä karsinnasta varmasti muistissa.


Muutama pelottavan taitava
Vielä tässä vaiheessa voi siis toivoa parasta ja vastaavasti pelätä pahinta kohtalon maaottelusta.
Toivottavasti eilen noin kello 22.30 ovat tuntemukset olleet positiiviset. Silloin varmuudella pelin pitäisi olla ohi ja itävaltalainen Konrad Plautz on puhaltanut loppuvihellyksen. Venäjän joukkueen päärunko muodostuu TsSKA Moskovan pelaajista ja toinen osa on lähinnä Pietarin Zenitin ryhmää.

Toki pari pahaa Englannissa häärinyttä löytyy. Toinen on Arsenalin Arshavin ja toinen Tottenhamin Roman Pavljutshenko. Nimen kirjoitustyyli tuntuu olevan aina vähän erilainen – näämmä maasta riippuen. Esimerkkinä vaikka isä-Jeremenko, joka pelasi Pietarsaaren Jarossa. Kun hän haki Suomen kansalaisuutta, selvisi, että hän olikin pelannut, useita vuosia Suomessa ikään kuin salanimellä – oikea sukunimi olikin Eremenko!

Nyt Suomen maajoukkueessa pelaavat kaksi nuorempaa painosta: Alexei ja Roman Eremenko. Kummallakin lie kaksoiskansalaisuus, joten Maamme-laulu ei oikein taivu. Mutta toivottavasti se ei pelissä haittaa?

Nimet Sergei Semak, Igor Semshov ja Aleksei Berezutski tulevat jäämään ainakin Suomen puolustaja Toni Kallion mieleen. Kallio on etukäteen ajatellen Suomen heikoin lenkki. Onneksi sentään oikealta sivustalta puuttuu Aleksandr Anjukov. Laiha lohtu tosin on.
Suomen Jari Litmanen on pelannut jo 124 maaottelua ja yhä miestä (38 vuotta) tarvitaan. Mikäli Forssell ei nyt avopaikassa – jos sellaiseen pääsee – potkaise palloa vasemmalla jalallaan omaan oikeaan polveensa.

Hassua pohtia peliä monta tuntia etukäteen – julkisesti – sillä tällä hetkellä kaikki tietävät kuinka siinä eilen kävi.


Loppuviikosta tapahtuu

Vaikka yleisurheilijat sekä pesäpalloilijat eivät Suomen jalkapallomaaottelusta paljon hetkahda, niin mitään aivan akuuttia ei tapahtunut kuin Köyliössä (Lallit – UP-V) ja Eurajoella (Eurajoki Games).

No, viikon loppua kohden maakunnassa vilkastuu. Huomenna Porin Pesäkarhut pelaa kotona kello 18 alkaen Siilijärven Pesistä vastaan ja Pesäkarhuilla on nyt riveissään Suomen nopein pesisnainen, Suvi Seppälä, joka pelaa entistä seuraansa vastaan. Myös tämän kauden uusi nimi – Emmi Viitala – kuuluu sarjaan nopeat pelaajat. Nopeudesta ei näämmä ole tässä lajissa haittaa.
Tosin formuloissa nopea keskeyttäminen tai muuten hidas nelitahti on tullut jo tutuksi maailman nopeimmalle kansalle.
Mikäli Helsingin ruuhkista on suunnilleen aikataulussa päästy Porin suuntaan, niin käydään perjantaina sitten tarkemmin läpi havaintoja siitä, miten Huuhkajat hommansa hoitivat – hyvin vai erittäin hyvin?

Muutenkin viikonvaihteen tarjoukset tulevat sitten paremmin eriteltyä vasta huomenna ja toivotaan, että Valtteri Filppula sekä Ville Leino ovat Stanley Cupin voittajia. Ei muuten, mutta kummallakin on perinteinen suomalainen etunimi!

Jarmo Liuhala

11.6.2009 09:02

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala