Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Arvostelua ja arviointia

Kuva: Arvostelua ja arviointia

Jälleen kerran on vuoden kierrossa tultu vaiheeseen, jossa meillä opettajilla on mietinnässä oppilaiden arvostelu ja arviointi. Kumpi sitten oikeastaan on se oikeampi nimitys. Jollain tavalla miellyttävämmältä kuulostaa termi arviointi, sillä nykypäivän yhteiskunnassa kaikenlaisella arvostelulla on hieman epämiellyttäviin asioihin kalskahtava vivahdus. Itse asiassa virallinen nimitys todistusten kirjoittamiselle on lukuvuoden oppilasarviointi. Siinä sitä sitten taas kaulitaan ja käännetään.

Oman parikymmenvuotisen opettajan urani aikana oppilasarviointi on muuttunut jonkin verran, mutta edelleenkin arviointi eli ne perinteiset todistukset perustuvat koulun yhteisiin käytäntöihin, vallitseviin sääntöihin ja kriteereihin.

Muutamia isoja muutoksia oppilasarviointiin on viime vuosina tullut. Ehkä eniten kotijoukkoja mietityttänyt asia on ollut käyttäytymisen arvioinnin muuttuminen vanhoista hyvistä ajoista. Ennenhän oli suurin piirtein polttanut koulun, jos käytös oli jokin muu kuin täysi kymppi. Nykyään käyttäytyminen arvioidaan puhtaasti nelosesta kymppiin. Kylmä tosiasia on, ettei luokan oppilaista monikaan voi saada käytöksestä täyttä kymppiä. Käytösnumeroon antavat kommenttinsa kaikki oppilasta opettavat opettajat, joten pyrkimyksenä on koko koulun linjan yhdenmukaisuus. Jos oppilas on esimerkiksi jäänyt kiinni valehtelusta tai kouluvilpistä, ei käytösnumero voi olla seiskaa parempi.

Toisaalta taas kahdeksikko on nykyarvostelussa hyvä arvosana sanalliseksi arvioinniksi muutettuna. Aika useasti kymmenvuotiaan oppilaan vanhemmat soittelevat vielä todistustenjakopäivän jälkeen ihmetellen viikariensa aikaansaannoksia, kun käytösnumeron kohdalla on numero kahdeksan.

Yksittäisen oppiaineen kohdalla arviointi jakaantuu aina kolmeen osaan. Ensimmäinen on lopputuotos eli esimerkiksi koenumero, liikunnan testitulokset, valmis käsityö tai vaikkapa seinällä esillä oleva piirustus. Toisen osan muodostaa itse työskentely eli työskentelytottumukset, joihin sisältyvät huolellisuus ja tarkkaavaisuus, omatoimisuus sekä esimerkiksi ongelmanratkaisukyky. Kolmanteen osaan kuuluvat yhteistyötaidot sisältäen toisten auttamisen ja neuvomisen ja kaikki sosiaaliset taidot. Oppilaan käyttäytyminen toki näkyy oppiaineenkin arvioinnissa, mutta se ei saa olla ”määräävä” tekijä, koska ko. ominaisuus on jo kerran arvioitu omana numeronaan.

Tietysti yksi olennainen osa oppilasarvioinnissa on myös itse arvioija eli opettaja. Myös opettajan omat luonteenpiirteet ja arvostukset ovat suuressa roolissa arvioinnissa, sillä toisella arvioijalla tietyt näkökulmat voivat erota suurestikin toisen vastaavista. Sanoihan jo isoisäkin aikoinaan, että olisi saanut paremmat numerot, jos olisi ollut toinen opettaja. Tämä asia on meidän opettajien tunnustettava tänäkin päivänä. Milloinkaan emme saa arviointia täysin yhdenvertaiseksi, mutta siihen tulee pyrkiä kaikin keinoin.

Monissa oppilaitoksissa ympäri maata lukuisat opiskelijat saavat tulevana lauantaina taas ansionsa mukaan. Moni myös viimeistä kertaa. Joku siirtyy yläasteelle, joku lukioon ja joku valmistuu ammattiin. Toivoa sopii, että moni ammattiin valmistuvista löytäisi mahdollisimman pian itselleen koulutusta vastaavan työpaikan. Itselläni on ainakin suuri pelko puserossa, että hyvin moni valmistuu tänä keväänä tyhjän päälle. Suurella osalla ei ole harmainta aavistustakaan tulevasta työpaikasta edes lähitulevaisuudessa. Usealla ei ole tiedossa edes kesätyöpaikkaa. Nyt olisi maamme nykyhallituksella oiva paikka paikata mainettaan ja kuunnella demaripolitiikan neuvoja maamme työllisyyspolitiikan hoidossa. Jos hommaan ei nyt saada oikeaa nuotitusta, vaikutukset tulevat olemaan todella dramaattiset muutaman vuoden viiveellä. Tämä oli arvioinnin lisäksi sitä arvostelua.

Omakin kuopukseni siirtyy seuraavan kynnyksen yli yläasteelta lukioon. Niin ne lapset kasvavat, ettei tahdo huomata omaa vanhenemistaan ollenkaan. Tyttäreni Jutta oli saanut opettajakunnalta tehtäväksi laatia ja pitää puheen yhdeksäsluokkalaisten jäähyväisjuhlassa, johon meidät vanhemmatkin on kutsuttu. Puhe on varmasti hyvä, sillä nuo Jutta-nimiset osaavat kyllä asiansa. Taitaa siinä isä Lehtoseltakin kyynel vierähtää silmäkulmaan. Taitaa tytär olla muutenkin hyvää demariainesta.

Harri Lehtonen

28.5.2009 08:04

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala