Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Urhouden monet kasvot

Vajaan kahden viikon päästä alkaa europarlamenttivaalien ennakkoäänestys. Viikko sitten julkistettiin ehdokaslistat. Vaalitaistelu, jos semmoista käydäänkään, jää siten varsin lyhyeksi. Mikä pahinta, äänestäjien tietämys EU:sta ja Euroopan asioista ei lisäänny. Pyöriminen joidenkin henkilöiden ympärillä tahi juuttuminen pieniin yksityiskohtiin vie ajatukset sivuraiteille. Mainostoimistot ottivat sen roolin, joka ennen kuului poliittisille päättäjille. Kokoomuksen Toivotalkoista ja hörökorvistahan kaikki aikoinaan alkoi. Vastuulliset päättäjät – jopa kokoomuksessa – kauhistelevat muutosta. Mutta mainoksella saadaan musta valkoiseksi ja päinvastoin. Eihän se pelkää, joka pelaa, kuuluu ajattelutapa.

 

Muodollisesti johtavana hallituspuolueena keskustapuolue ei halunnut jäädä yhtään huonommaksi, vaan lähti ratsastamaan Urho Kekkosella. Hidasliikkeisessä ja vanhoillisessa puolueessa tämä synnytti hälyn. Johtavana kekkostutkijana tunnettu tohtori Juhani Suomi luonnehti ratkaisua mauttomaksi ja tahdittomaksi, mitä se tietysti onkin. Lyöty, mikä lyöty, voidaan todeta. Keskustapuolue menee EU-vaaleihin UKK kärkinimenään, vaikka maamme pitkäaikaisin presidentti ei erityisesti suuntautunut EU:ta edeltäviin viiteryhmiin. Kekkosen politiikassa keskeisen sijan saivat suhteiden hoito Neuvostoliittoon ja Skandinaviaan.

Valitettavasti Urhous-kampanjassa ohitetaan sellaiset piirteet, joita muissa puolueissa muistellaan pelonsekaisin tuntein. Nuorempi polvi ei tunne esimerkiksi sellaista käsitettä kuin ”Kekkosen konstit”. Näitä saivat maistaa kaikki puolueet, eivätkä vähiten sosialidemokraatit, vaikka puolueemme ”lähes yhtenä miehenä”, joskaan ei kovin intomielisenä äänestikin Kekkosta vuoden 1978 presidentinvaaleissa. Kekkosta tuettiin laidasta laitaan. Ainoastaan yksi kokoomuksen listoilta noussut valitsijamies lipesi kristillisten Raino Westerholmin taakse.

 ”Kekkosen konsteihin” turvauduttiin sisäpolitiikassa kymmeniä kertoja. Tunnetuimpiin kuuluivat sdp:n hajotusoperaatio vuonna 1958 sekä poikkeuslain hyväksyminen eduskunnassa 1973. UKK:n toimikautta jatkettiin silloin neljällä vuodella. Kekkosesta ja hänen politiikastaan on kirjoitettu kymmeniä tutkimuksia, pamfletteja ja henkilöhistorioita. Monen itseään vaikuttavana henkilönä pitävän muistelmiin on liitetty tietysti osuus siitä, mitä kaikkea hyvää Kekkonen on vaikuttanut heidän menestykseensä.

Urho Kekkosen urakehitykseen liittyy valtaisa määrä särmikkyttä nopeine käännöksineen. Tämä tietysti nosti kiivaita vastustajia kentille. Heterogeenisyytensä vuoksi he eivät kuitenkaan pystyneet yhdistämään voimiaan. Virtuoosimainen kapellimestari saattoi hallita eripuraista ja jääräpäistä kansaa. Vieläkin muun muassa tapaa Kekkoseen syvän kriittisesti suhtautuvia sosialidemokraatteja, vaikka hän teki paljon hyvää palkansaajien ja kansamme vähempiosaisten hyväksi. Janus-kasvoisen presidentin motiiveja ei aina täysin ymmärretty.

Vasemmistolaisten analysoidessa Kekkosen toimintaa he johdonmukaisesti muistuttavat hänen lukeutumisensa pesunkestäviin porvareihin, vaikka äärioikeistolaiset, kuten Tuure Junnila, Georg C. Ehrnrooth ja Kullervo Rainio, muuta väittivätkin. Lukiolaisena Kekkonen liittyi Kajaanin suojeluskuntaan, osallistui Kajaanin sissirykmentin mukana kansalaissotaan ja taisteli useilla paikkakunnilla. Opiskeluaikanaan Etsivässä keskuspoliisissa hän ei kaihtanut karskeja keinoja. Sen jälkeen hän rämäpäisesti vaikutti Akateemisessa Karjala-Seurassa ja Suomalaisuuden Liitossa. Ryssäviha, Itä-Karjalan valtaaminen ja kielitaistelu kuuluivat silloiseen käyttövoimaan. Talvisodan rauhantekoa nuori kansanedustaja vastusti, vaikka oli jo ehtinyt toimia kahteen otteeseen ministerinä talvisotaa edeltävissä hallituksissa.

Rauhan tultua vuonna 1944 Urho Kekkonen käänsi kuppinsa täydellisesti. Hänestä tuli neuvostokeskeinen. Ratkaisu jakoi maalaisliiton. Toisinajattelijoita ei käsitelty silkkihansikkain. Urhous-käsitettä pitäisikin taustoittaa, jotta se toimisi vaaliohjelmana. Mistä on lähdetty liikkeelle, mihin on päädytty, mitä kaikkea on haluttu? Miten nykyiset ministerit, kansanedustajat, ylemmät – ja vähän alemmatkin virkamiehet - kokisivat myllykirjeet? UKK kaitsi ja paimensi alaisiaan lujalla otteella. Monet masentuivat loppuiäkseen syvästi saamistaan moitteista. Toiset käyttivät niitä härskisti astinlautana urallaan.

Kovin tavanomaiseen käytäntöön tuskin kuuluu se, että vieraan valtion suurlähettiläs nautti lähes säännöllisesti aamiaisen asemamaansa presidentin luona, minkä seikan Juhani Suomi kirjekokoelmassa paljastaa.

 Urhoudella ei pidä elämöidä rakennettaessa uudenlaista yhteistä Eurooppaa. Kulttuuri ja menettelytavat ovat nyt täysin toisia. Mainostoimisto ottikin aikamoisen riskin lähtiessään toteuttamaan kampanjaansa. Mitä sanoisi itse UKK?

Seppo Saari

15.5.2009 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva