Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Äiti

Kuva: Äiti

Kuvittele silmissäsi Akseli Gallen-Kallelan maalaus Lemminkäisen äidistä. Lemminkäinen makaa maassa kuolleena ja äiti istuu poikansa vierellä katsoen epätoivoisesti taivaaseen. Vain hetkeä ennen Lemminkäinen oli tapettu ja silvottu, ja palat oli heitetty tummaan jokeen, Tuonelan virtaan. Lemminkäisen äiti oli haravoinut poikansa palat joesta ja ommellut hänet taas kokonaiseksi. Äiti odottaa katse ylös suunnattuna toivoa. Toivo olisi mehiläinen, joka toisi hunajaa Ukko ylijumalan halleista. Hunaja herättäisi Lemminkäisen taas henkiin.

Maalaus Lemminkäisen äidistä on ehkä yksi hänen kuuluisimpiaan. Maalaus on äärimmäisen synkkä ja se on täynnä epätoivoa ja tuskaa. Mallina kerrotaan olevan Gallen-Kallelan oma äiti, joka kertoi pojalleen usein synkkiä tarinoita tuskastunut ilme kasvoillaan. Joka tapauksessa maalausta pidetään todellisena kuvana äidin rakkaudesta.

Edesmennyt mummuni tapasi sanoa, että ainoa todellinen ja pysyvä rakkaus maailmassa on äidin rakkaus. Hän rakasti lapsiaan ja lastenlapsiaan ja lapsenlapsenlastaan suunnattomasti. Rakkautta riitti jopa ystävien ja naapurienkin lapsille. Olen ikuisesti kiitollinen siitä, että hän sai pitää poikaani sylissään vielä ennen poismenoaan.

Mummussa eli äitiys vahvasti, en ole vastaavaa tavannut. Ennen kuolemaansa hän joutui vaikeaan leikkaukseen ja sai vahvoja kipulääkkeitä. Vein sairaalaan muutaman kuukauden ikäisen poikani valokuvan. Eräänä iltapäivänä vieraillessani sairaalassa mummu katsoi minua hiukan hämmentyneenä ja kysyi oliko hän sairaalassa sen vuoksi, että hän on synnyttänyt noin kauniin pojan. Seuraavana päivänä mummu nukkui pois.

Minun äitini on emoleijona, joka on äärimmäisen kovalla työnteollaan ja epäitsekkyydellään luonut minulle eväät elämään. Hän ei leiponut pullaa eikä makkarakastikekaan aina minulle maistunut. Sen sijaan hän opetti vahvan työmoraalin ja periksiantamattomuuden. Rakkaudessaan hän on ainutlaatuinen ja tarvittaessa puolustaa perhettään leijonaemon lailla.
Minäkin olen äiti. Mikään maailmassa ei voita hetkeä, kun poika kietoo kädet kaulan ympärille ja laittaa posken poskeani vasten. Oman äitini tavoin haluan olla lapselleni se ihminen, jonka rakkauteen hän voi aina luottaa.

Menneen viikon sunnuntaina saimme siis jälleen viettää äitienpäivää. Äitienpäivän juuret ovat missäpä muuallakaan kuin Yhdysvalloissa. 1900- luvun alussa yhteiskunta teollistui vahvasti ja lasten kasvatus oli hyvin pitkälle äitien vastuulla. Erään Anna Jarvisin äidin kuolema nosti esiin kysymyksen äidin huomioimisesta tästä työstä. Anna Jarvisin äidille järjestettiin muistojuhla metodistikirkossa 12.5.1907 ja seuraavana vuonna koko Philadelphia juhlisti äitejään.

Useat äidit olivat yrittäneet luoda tätä perinnettä jo aiemminkin, mutta kansallisen juhlan siitä loi Anna Jarvis. Presidentti Woodrow Wilson julisti äitienpäivän kansalliseksi juhlapäiväksi vuonna 1914 ja päiväksi vakiintui toukokuun toinen sunnuntai.

Suomessa äitienpäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1918. Tiesitkö muuten, että sotamarsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim antoi jatkosodan aikana 10.5.1942 päiväkäskyn myöntää kaikille Suomen äideille yhteisesti Vapaudenristin kunniamerkin?

Tänä päivänä vahvasti kaupallistunut yhteiskunta on tuotteistanut äitienpäivänkin. Tosin äitienpäivä lienee yksi niistä juhlapäivistä, jossa kaiken kaupallisuuden keskellä elää kuitenkin vahvasti tunteet. Äitiys itsessäänkin herättää voimakkaita kannanottoja ja mielipiteitä. Trenditeemoina ovat jatkuvasti esillä kysymykset esimerkiksi lasten päivähoidosta, imettämisestä, uraäideistä ja kotiäideistä. Kauas on tultu Anna Jarvisin ajoista, mutta ylipäätään perheisiin ja lapsiin liittyvät asiat ovat edelleen yhteiskunnallisesti äärimmäisen tärkeitä. Jatkossa joudumme pohtimaan vakavasti ja jopa arvottamaan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta, sillä viitteitä sen murtumisesta on jo ilmassa.

Lemminkäisen tarina opettaa, että äitinä olo voi olla suunnatonta surua, mutta se on myös suunnatonta rakkautta ja iloakin. Ihan jokaisena äitienpäivänä minua jaksaa huvittaa eräs ullakolta löydetty 50- vuotta vanha ruusuinen ja punainen äitienpäiväkortti: Rakas äiti! Hyvää äitienpäivää. Voisitko ostaa polkupyörääni uuden sisäkumin?

Diana Bergroth-Lampinen

12.5.2009 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva