Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Suomen merihylkeistä monipuolinen tieto- ja kuvateos

Kuva: Suomen merihylkeistä monipuolinen tieto- ja kuvateos

Harmaahylje eli halli ei ole meren rannoilla eläville, varsinkaan kalastajille, samanlainen söpöläinen kuin sukupuuton uhkaama saimaannorppa. Pelkäämätön ja kekseliäs halli on oppinut Satakunnankin vesillä ryöväämään kalat paitsi verkoista myös kala-altaista.

Hylkeiden ja kalastuksen etujen yhteensovitus näyttää vaikeasti avattavalta pirunnyrkiltä, summaavat uuden Hylkeet-kirjan tekijät Markku Lappalainen ja Seppo Keränen.
Suomen merihylkeistä kertovan kirjan teksti on Lappalaisen ja kuvat porilaisen Keräsen. Kirja selvittää sekä hallin että harvinaisemman Itämeren norpan vaiheita ja valottaa myös hylkeen ja ihmisen ikiaikaista suhdetta. Kirjassa on lukunsa myös hylkeenpyynnistä.
Kirjan tekijät ovat halunneet luoda hylkeestä mahdollisimman totuudenmukaisen ja monipuolisen kokonaiskuvan, siksi mukana on myös ikäviä puolia, ei pelkästään suloisia kuuttikuvia.
 
Suurin osa kirjan kuvista on parin kolmen viime vuoden aikana otettuja, ja mukana on kaikin tavoin  uutta materiaalia Itämeren hallista ja norpasta.
Kirja on Keräselle myös osa pitkää jatkumoa eli työtä Itämeren luonnon hyväksi. Hän on kuvannut 70-luvun alusta saakka, ja kohteina ovat olleet paitsi hylkeet myös merikotkat, kalastus ja muu saaristokulttuuri ja merellisen ympäristön muutokset.
Edellinen hyljekirja ilmestyi 20 vuotta sitten.
 – Silloin harmaahylkeen tilanne oli todella huono, nyt se on radikaalisti muuttunut.
 
Sata vuotta sitten Itämeressä uiskenteli ehkä jopa 200 000 norppaa ja 100 000 hallia. Tapporahalla  vauhditettu hylkeenpyynti romahdutti hyljekannat 1900-luvulla. Sitten huvenneisiin kantoihin iskivät  ympäristömyrkyt, rehevöityminen ja ilmastonmuutos.
Määrätietoinen suojelu alkoi 1980-luvulla. Nyt norppakanta on tervehtynyt, ja hallikanta kasvaa kovaa vauhtia.
Satakunnasta on tehty vain muutamia norppahavaintoja, sen sijaan halli on jo yleinen näky.
Seppo Keränen näki ensimmäisen kerran harmaahylkeen 1972 Ourassa.
– Vielä 1970- ja 1980-luvulla harmaahyljettä näki lähinnä Ahvenanmaan ulkoluodoilla, nyt se nousee Kokemäenjokea Harjavaltaan asti.
 Ilmastonmuutos koettelee varsinkin norppaa, koska se on riippuvainen kunnon talvista. Norppa  synnyttää kuuttinsa lumiluolaan, ja kuutti tulee esiin vasta kun se karva on vaihtunut. Norppa ei myöskään puolusta poikastaan.
Halli sen sijaan suojelee poikastaan ja käy ahdistelijan, myös ihmisen, kimppuun. Seppo Keränen kertoo hallin jopa joskus tappaneen ihmisiä.
– Halli ja norppa ovat täysin erilaisia niin käyttäytymiseltään kun ravinnoltaan.
 
Kalastajien elinkeinon kaventuminen johtuu muistakin syistä kuin hylkeestä, mutta hallin runsastuminen on kärjistänyt tilannetta. Ruotsissa on laskettu, että hylkeet ovat pienentäneet rannikkokalastuksen tuloja vajaalla kolmanneksella.
Seppo Keränen halusi tuoda kirjaan myös satakuntalaisten kalastajien näkökulman. Satakuntalaiset saavat kertoa tuntemuksistaan osuvan Samalla apajalla -otsikon alla.
 Heikki Salokangas Porin Kuuminaisista kertoo, että nykyään ei Selkämeren rannikolla voi laskea perinteistä rysää tai verkkoa, koska hallit ovat heti jaolla.
”Norppa ei riko pyydystä, halli repii sen etukäpälillään”, Heikki Salokangas kuvaa.
”Push-up-rysä ja Porin tori – niihin tukeutuen minä kamppailen”, Salokangas summaa.
Luvialainen Jari Valtanen on siirtynyt 2000-luvulla hylkeiden takia perinteisestä kalastuksesta kalankasvattajaksi, mutta nyt hallit tulevat jo kala-altaillekin.
”Altaasta voi löytyä pelkkiä kalanhäntiä, päitä ja palasia, kurkku auki purtuja raihnoja.”
Valtasen mielestä hylkeenpyyntiä pitää tehostaa, varsinkin siellä missä hylkeistä on eniten ongelmia ja kannan harvennus pitäisi toteuttaa samaan tapaan kuin hirvenmetsästys.
”Hylje on yhteiskunnan näkökulmasta arvokkaampi kuin kalastaja tai kalankasvattaja. Onko tässä tavoitteena tehdä villieläinpuisto, johon ei paikkakuntalainen mahdu?”
Seppo Keränen arvelee, että holtittomasti kasvaneen kannan rajoittaminen ihmisen voimin on vaikeaa. Joukkoteurastus ei sovi nykyelämään, ei varsinkaan mökkien ja veneiden keskelle. Sen sijaan luonto voi itse ryhtyä harventajaksi, tautien muodossa, kuten on käynyt Ruotsissa.

Heli Kokko
 

9.4.2009 09:15

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva