Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Satakunnassa on uskottu tosissaan trulleihin

Kuva: Satakunnassa on uskottu tosissaan trulleihin

Satakuntalaiset pääsiäisperinteet ja uskomukset juontavat juurensa länsi- ja lounais-suomalaisiin vanhan kansan tapoihin. Satakunnassa on kuitenkin tutkija Sirkka-Liisa Hakalan mukaan uskottu erityisen kovasti noitiin eli trulleihin - niin kovasti, että niiden karkoittamiseksi ei uskallettu sytyttää edes pääsiäisvalkeita, kuten Pohjanmaalla tehtiin.

- Satakuntalaiset lapset eivät niin ikään saaneet pukeutua noidiksi, jotta näitä pahoja olentoja ei suututettaisi. Siksi palmusunnuntaihin liittyvä trullien kiertely ja virpominenei tänäkään päivänä ole täällä päin kovin suosittua puuhaa, Hakala kiteyttää.
Trullit eli pääsiäisämmät tai rullit (ruots. troll) liikkuivat Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa vielä viime sotien jälkeenkin. Noitien kulku karjasuojaan koetettiin estää esimerkiksi kelloilla, teräaseilla, virsikirjalla, elohopealla, viisikulmalla tai ristinmerkeillä.
Trulli koetti tuhota tai varastaa toiselta karjaonnen eri tavoin, tavallisimmin viemällä karvoja tai nahanpaloja eläimistä. Tämä kademielisten todella harjoittama toiminta ammensi keinonsa suomalaisen kaskikulttuurin tietäjäperinteestä ja kirvoitti kertomaan lisäksi uskomustarinoita, joissa noidat muuttuivat talikoiksi, lensivät Kyöpelinvuorelle viettämään irstasta noitasapattia pirun luo ja tekivät muita yliluonnollisia tekoja.
Eri puolilta Suomea löytyy vieläkin Kyöpelinvuori-nimisiä paikkoja. Kyöpelinvuori löytyy ainakin Nokialta, Hattulasta ja Mäntyharjulta. Virroilla on paikka nimeltä Kööpelinvuori. Vammalassa eli nykyisessä Sastamalassa sijaitsee Pirunvuori, joka voisi olla samaa perua kuin Kyöpelinvuorikin.
Sirkka-Liisa Hakala kertoo yhden perinteisimmistä satakuntalaisista trullitarinoista:
- Renki näki jonkun menevän pitkäperjantain ja lankalauantain välisenä yönä navettaan. Renki meni perässä, mutta ei nähnyt ketään ja potkaisi kiukuspäissään seinänvierustalla seissyttä talikkoa. Kuinka ollakaan seuraavana aamuna kävi ilmi, että naapurin emäntä oli yön aikana katkaissut jalkansa ...

Satakunnassa pääsiäinen oli luonteeltaan hurskas juhla ja pitkäperjantain synkkyys otettiin viimeisen päälle tosissaan. Pitkäperjantaina oltiin hiljaa, silloin ei saanut kyläillä ja kotona tehtiin vain ihan välttämättömät askareet. Jopa tulen teko oli kiellettyä, joten syötiin kylmiä ruokia, jos niitäkään.
- Vastineeksi oli kuitenkin pääsiäispäivän iloittelu, jolloin mukulat saivat kiljua mielin määrin. Oli hypinlautoja ja keinuja ja silloin kuului riemuita ja herkutella hyvällä ruoalla.
Satakunta on vanhaa mämmialuetta.
- Mämmi oli hyvää pääsiäispaaston ruokaa, koska se ei sisällä lainkaan eläinkunnan tuotteita. Kylmänä syötävävänä se sopi myös pitkäperjantain ruoaksi, koska tulta ei saanut tehdä.
- Mämmiä ei kuitenkaan nautittu kerman ja sokerin kanssa, kuten nykyään, vaan sitä vedeltiin suuhun tai leivän päälle puulastalla.
- Vielä 1700-luvulla mämmin syöntiä ihmeteltiin muualla Suomessa, mutta 1900-luvun alkuun mennessä tapa alkoi levitä koko maahan. Erityistä painoarvoa mämmi sai maamme itsenäistymisen aikoihin, koska suomalaisuutta haluttiin korostaa kaikin tavoin.
Mämmin ohella Satakunnassa syötiin pääsiäisen aikaan esimerkiksi juustoa ja munamaitoa.
- Herrasväellä saattoi olla paistiakin, mutta ei kuitenkaan lammasta. Suomessahan teurastukset tehtiin syksyllä. Keväällä vietettävä pääsiäinen oli aikaa, jolloin talvivarastot oli jo melkein käytetty, joten liha oli kortilla. Pääsiäislampaan syöminen on myöhemmin omaksuttu keski-eurooppalainen tapa.
- Kanoja ja sitä myöten kananmuniakaan ei tuohon aikaan vielä Suomessa kovin paljon ollut. Kananhoito yleistyi vasta 1800-luvulla ja tuon vuosisadan lopulla omaksuttiin ortodokseilta pääsiäismuniin liittyviä tapoja, Hakala selvittää.

Maarit Kautto

9.4.2009 09:15

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala