Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Kaiken se kestää?

Kuva: Kaiken se kestää?

Olen seurannut huolissani kesäkuussa valitun SDP:n johdon vaikeaa taivalta kohti uutta nousua. Uskon yhä edelleen puheenjohtajaamme. Uskon vahvasti myös muihin valittuihin.

Kuitenkin väkisinkin syntyy kuva, että he ovat joutuneet aloittamaan taipaleensa ilman riittävää ja tukevaa taustajoukkoa. En tiedä, miten paljon aikaisempi puheenjohtaja Eero Heinäluoma on ollut Jutta Urpilaisen tukena hänen aloittaessaan tehtävässä.
Tukea ei ainakaan ole tullut kaikilta kansanedustajiltamme, jotka blogeissaan puukottavat valittuja johtajia. Tuntuu, että kirjoituksista paistaa katkeruus omien tavoitteiden romututtua puoluekokouksessa.

Tämä on tyypillistä SDP:ssä. Miksi emme pysty julkisesti olemaan omiemme puolella? Miksi ”perheen” ongelmat pitää käsitellä kaikkien nähden?

 Tällainen toiminta antaa ulkopuolisille sekasortoisen kuvan puolueesta ja saa monet pakenemaan uppoavasta laivasta. Kriittinen keskustelu on aina paikallaan ja se kehittää toimintaa.

Se tulee kuitenkin erottaa jatkuvasta virheiden etsimisestä ja heikkoihin kohtiin lyömisestä. Mitenköhän julkinen kuvamme muuttuisi, jos yhtenäisesti tukisimme puolueen johtoa? Täytyy muistaa, ettei SDP saa toimivaltaansa ainoastaan puolueen jäseniltä, vaan puoluetta äänestäviltä.

Ne, jotka ovat puoluetoiminnan ulkopuolella, eivät jaksa kiinnostua keskenään taistelevasta porukasta.

Viime aikoina on uutisoitu perussuomalaisten tekevän uskottavinta oppositiopolitiikkaa. Uusimpien kyselyjen mukaan perussuomalaisten kannattajakunnassa on työväestöä jopa enemmän kuin vasemmistopuolueilla.

Jossain yhteydessä on arvioitu Timo Soinilla olevan enemmän luontaista karismaa massoja vetoavan politiikan tekemiseen kuin SDP:n Jutta Urpilaisella.

Niin tai näin, edelleen perussuomalaisten kannatus on huomattavasti demarien kannatusta alhaisempaa. Kokoomuksen ja perussuomalaisten noste perustuu onnistuneeseen imagokampanjointiin, ei todellisiin poliittisiin tekoihin.

Molemmissa puolueissa on kyselyyn vastanneiden mielestä ”hyvä tekemisen meininki”. Harha on havaittavissa siitäkin, että esimerkiksi kokoomuksen päähallituskumppani keskusta ei pärjää kyselyissä yhteistyökumppaninsa tavoin.

Kaiken järjen mukaan molempien puolueiden pitäisi tehdä asioiden eteen aivan samalla tavalla työtä ja siten ansaita lähes tasavertaisesti positiivista huomiota.

Tulevat EU-vaalit mietityttävät myös kovasti kannatuslukujemme laskiessa. Satakunnassa emme ainakaan toistaiseksi ole saaneet yhtään ehdokasta piirin nimeämäksi.

Muutamia nimiä on SDP:llä jo tiedossa, mutta löytyykö joukosta valtakunnallisesti uskottavia vetonauloja? Odotettavissa on kovaakin kovemmat vaalit, joissa äänestysprosentti nähtävästi jää vieläpä häpeällisen alhaiseksi.

Jos SDP menettää meppipaikkoja, mikä on kohtalomme eduskuntavaaleissa? On aivan varmaa, että sellaisessa tilanteessa paikat ovat täysin uudelleen jaettavissa. Edes ruusunpunaisessa Satakunnassa ei voi tuudittautua vanhaan aikaan.

Tällainen tietäisi SDP:n puheenjohtajille entistä kovempia aikoja ja kovaa työtä kaikille ruohonjuuritason toimijoille. Mieleeni hiipii väkisinkin ajatus puolueemme kantokyvystä: Kaikenko se kestää?

Koen itse olevani jollain tavalla samanlaisessa tilanteessa kuin puolueemme johto kesällä. Olen innokas vastaanottamaan uuden haasteen, johon tiedän saaneeni laajan tuen vaaleissa.

Ratkaisevaa onnistumisen ja jaksamisen kannalta on se, että saan oman puolueeni tuen tehtävään. Taannoisessa kolumnissaan Esa J. Wahlman kirjoitti rohkeasta valinnasta Rauman kh:n puheenjohtajaksi.

Uskon, ettei minua ole työnnetty eturiviin yksin hymyilemään eikä myöskään yksin vastaanottamaan päin heitettyjä mätiä omenia.
Pohtiessani ehdokkuuttani Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi sain toveriltani runon.

On ollut mahtavaa huomata kuinka hienoja tovereita meillä on joukossamme. Moni ymmärtää, kuinka tärkeää on tukea toinen toistamme työssämme. Sehän on hienon aatteemme perimmäinen henki.

Tämä kertomani runo on Kaisa Kantolan runo Uskalla uskaltaa. Se menee näin:

Kun olit aikonut aloittaa jotakin uutta ja ihanaa, kuulit ehkä kun korvissasi soi ääniä tuolta ja täältä: ”Et sinä osaa! Et sinä voi! Et edes uskalla uskaltaa!”

Vaan älä usko! Tietäsi kulje. Kaikilta luuloilta korvasi sulje. Elleivät voimasi perille yllä, matkallakin on mukavaa kyllä. Iloisena saatat sanoa nyt: ”Olenhan ainakin yrittänyt!”

Kristiina Salonen

20.2.2009 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala