Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Katsomosta: Suomen Urheilugaala

Kuva: Katsomosta: Suomen Urheilugaala

Suomen Urheilutoimittajain Liiton jäsenten suorittama Vuoden Urheilija-äänestys on edelleen urheilutoimittajien suorittama äänestys, jonka eniten ääniä saanut valitaan suorituksistaan 2008 vuoden urheilijaksi. Nyt asiassa on se hyvä puoli, että urheileva Suomi nousee myös kansainväliselle tasolle järjestämällä Urheilugaalan, jossa parhaan urheilijan valinta on vain yhtenä osana. Koko tapahtuma saa siis arvoisensa puitteet.

Ensi vuoden tammikuun 12. päivänä pidetään ensi kertaa Suomen Urheilugaala.
Juhlallisen gaalan tavoitteena on nostaa suomalaisen urheilun arvoa ja arvostusta. Illan aikana palkitaan menestyneiden urheilijoiden lisäksi tärkeitä taustavaikuttajia, nuoria nousevia kykyjä sekä urheilun moniosaajia. Tilaisuudessa nähdään välähdyksiä urheilumme historiasta sekä tietenkin joukko ikimuistoisista urheilusankareistamme kunnioittaa tilaisuutta läsnäolollaan.
Missään nimessä tuon ei ole tarkoitus olla tilaisuuden mainos, vaan pikemmin päinvastoin. Nyt koko urheilumme lyö yhteistä kättä. Kun vielä yleisö pääsee päättämään, mikä on vuoden sykähdyttävin urheilusaavutus tai -tapahtuma, niin ehkä parempaa tilaisuutta ei voi enää urheilun puolella järjestää.
Oikeastaan vasta nyt Suomi nousee urheilun arvostamisessa muun Euroopan tasolle, sillä esimerkiksi Ruotsi on jo vuosia pitänyt tämän tyylisen urheilugaalan. Toki yhtenä osana pitääkin olla jo urheilutoimittajien äänestämä vuoden urheilija, koska suuri yleisö ei pääsee hipaisemaan urheilutoimittajien asiantuntemusta muuten kuin tämän jälkeen.
Nyt ei ehkä pelkällä yhdellä onnenkantamoisella (lajista ei niin väliä) pääse nauttimaan tittelistä, vaan taustalla pitää olla, ja onkin kova saavutus. Toki aina liiton äänestyksen on voittanut ansioitunut urheilija. Mutta mikä äänestys sellainen on, missä nimenomaan urheilutoimittajia pääse naksauttamaan asiantuntemattomuudesta.

Eri kategoriat
Urheilutoimittajain Liiton äänestys päättyy 19. joulukuuta ja esiraati on tehnyt ennakkotyötä kymmenen parhaan ehdokkaaksi pääsemien nimilistan eteen, mutta listan ulkopuolelta saa myös äänestää kympin sakkiin urheilijaa. Toki ehdotus pitää perustella.
Ei taida vielä tähän ryhmään mahtua eukonkantajat ja tulitikunheittäjät. Joskus eukkoa on hyvä kantaa ja jos oikein pirullinen akka löytyy, niin uloskantaminen on oma performanssinsa.
Jokaisen äänestäjän täytyy toki pistää urheilun arvokisat omassa listassaan paremmuusjärjestykseen – tavalla tai toisella. Nimittäin on huikea ero olla olympiavoittaja tai vaikkapa jääkiekon maailmanmestari. Ero johtuu pelkästään siitä, että olympiakisoja käydään vain joka neljäs vuosi, mutta onneksi jääkiekon MM-kisoja sentään joka kevät. Olympiakisoista ei voi löytyä Ragulineja, joilla on kymmenen MM-titteliä – siis samasta lajista. Uinnissa tilanne on erikoinen, mutta ei löydy siitäkään 100 metrin vapaauinnin kymmenessä eri olympiakisoissa voittanutta!
Makuasioita, joista ei riidellä, mutta aivan vapaasti voi olla eri mieltä. Itse ajattelen näin.
Kymmenen peräkkäisen olympiakullan voittaminen samassa lajissa vie vähintään 40 vuotta, joten en missään olosuhteissa tule allekirjoittamaan Teemu Selänteen lausuntoa, että suurinta mitä jääkiekossa voi voittaa on Stanley Cup. Siis voittaa yhden ainoan maanosan seurajoukkueiden mestaruus. Asia muuttaa heti luonnettaan kun Vancouverin olympiakisoissa ovat kaikki maailman parhaat jääkiekkoilijat paikalla, neljän vuoden päästä, seuraavissa olympiakisoissa.
Juuri tämän takia jopa jalkapallon MM-titteli ylittää kirkkaasti jääkiekon MM-kisat. Jalkapallon arvokisat ovat vain joka neljäs vuosi ja jo pelkästään karsinta arvokisojen lopputurnaukseen on armotonta. Niin on myös Euroopan mestaruusturnaukseen. Kannattaa joskus ajatella eri kisojen arvostusta. Ei Euroopan Mestarien liigan voitto jalkapallossa mene MM- tai EM-tittelin yläpuolelle, koska siitä turnataan joka vuosi.
Näin ovat muuten näppylät.

Kympin lista
Olen jo äänestänyt vuoden kymmenen parhaan listaa sekä myös Vuoden naisurheilijaa, Vuoden joukkuetta sekä Vuoden valmentajaa.
Nyt kun ei saisi ihmisen sukupuolta mainita vaan puhua pelkistä henkilöistä, niin miten sen sanoisi, ettei joudu sakotuslistalle. Nimittäin nyky-yhteiskunnassa saa olla feministi, mutta jos on sovinisti, niin sellainen ei saa olla. Tasapuolista, eikö totta?
Niinpä omalle kymmenen parhaan -listalle noudatin tasa-arvoa ja siihen tuli kumpiakin henkilöitä viisi. Tosin en ymmärrä miksi edelleen valitaan erikseen Vuoden naisurheilija?
Listaykköseni on olympiavoittaja, listakakkonen olympiahopeamitalisti (kaksi urheilijaa lasketaan yhdeksi), mutta kolmesta urheilijasta tulee jo joukkue. Siis henkilöt, jotka normaalisti kulkevat hame päällä saavuttivat kaksoisvoiton. Sukupuolesta ei niin väliä. Mutta sitä pappia en äänestänyt, joka iltaisin haluaa pukeutua naisten alusvaatteisiin!
Kun on viisi naisurheilijaa sekä viisi miesurheilijaa listalla sulassa sovussa, niin sitä on jopa itsensä ja Lenita Airiston kanssa sopusoinnussa.
Vihjeet ovat listan alkupäästä hyvin yksiselitteiset ja uskon voittajan ainakin olevan sama henkilö kuin omalla listallani. Ja toki Vuoden naisurheilija oli sama henkilö – ei kai yllättänyt?

Mikä oli sykähdyttävintä
Odotan suurella mielenkiinnolla minkä tapahtuman tai tilaisuuden Suomen asiantunteva urheilukansa valitsee.
Sehän voi olla vaikka Teemu Wirkkalan voitto Pihtiputaan keihäskarvenaaleilla tai marjanpoiminnan MM-kisat Suomussalmella – puhumattakaan nyt suojalkapallosta Hyrynsalmella.
Yleensä on makuja niin monta kuin on äänestäneitä henkilöitäkin. Nythän Idols-tuomarit sättivät suurta yleisöä, että väärin oli finalistit äänestetty. Mutta silloin kun yleisö sai asiantuntijaraadin sijaan äänestää Suomen Euroviisuvoittajan, niin sehän meni ja voitti koko homman. Ei ainakaan voittanut ulkomuodon perusteella, mutta ehkä musiikkinsa ansiosta?
Tosin pikkukamarimuusikot olivat jopa kauhuissaan.
Urheilussa tapahtui tänä vuonna monta sykähdyttävää hetkeä sekä tilaisuutta. Vaikka kallistun itse olympialaisten kannalle, niin se voi olla yhtä kaukana lopullisesta voittajasta, kuin Ohukainen ja Paksukainen ulkomuodollisesti toisistaan.
Monta palkintolautakunnan ehdokasta.500
.500P Palkintolautakunta on rajannut ehdokkaat ja niihin se on asettanut kolme ehdokasta. Alueet ovat läpimurto, esikuva, urheiluvaikuttaja, taustavoima, puhtaasti paras – antidopingteko (K-P Kyrö ei ole listalla), urheiluseura, urheilukulttuuriteko, markkinointiteko, urheilutapahtuma ja urheilujournalismi.
Ehdokkaiden listalla on muutama sellainen josta olen kyllä kuullut puhuttavan, mutta enpä paremmin tunne tilaisuutta. Otetaan esimerkkinä urheilukulttuuriteon ehdokkaat. He ovat Seppo Palminen ja Buddha pelaa golfia-kirja (olen toki liki vastaavan tapahtuman nähnyt Kalafornian kentällä), Ilkka Turkka ja syrjäytymistä ehkäisevä Icehearts, raittius- ja urheiluseura Zoomissa toimiva Jukka Virtanen.
On siinä varsin laaja haarukka urheilukulttuurista.
Otetaan vielä esiin urheilujournalismi. Ehdokkaat ovat Peter Selin Eurosport-kanava, Pekka Holopainen Iltasanomat ja Jukka Rönkä Urheilulehti. Erittäin hyviä ehdokkaita ovat kaikki.
Otetaan vielä esikuva, jossa on toinen porilainen (Holopainen). He ovat ammattilaisgolffari Minea Blomqvist, purjehtija Sari Multala, uimari Hanna-Maria Seppälä ja ratakelaaja Leo-Pekka Tähti.
Mitä muuten tähän kategoriaan mahtaa pohtia Olympiakomitea, sillä Sari Multala ei mahtunut edes Pekingin olympiakisoihin. Siinä meni olympiamitali ja Papukaijamerkki liiton puheenjohtaja Kurt Lönnqvistille!

Se on taas Euroopan parhaista kyse
Mahtaisiko Espoon Blues päästä jääkiekon Euroopan seurajoukkueiden finaaliin ja sitä kautta nostaa seurana oikein kunnon tilin. Finaalipaikan esteenä on sveitsiläinen Zürich Lions, jonka maalissa torjuu suomalainen Ari Sulander.
Jalkapallon Mestarien liigassa on jo isojako suoritettu. Kaikki kuudentoista parhaan Euroopan seurajoukkueen kastiin päässeet joukkueet ovat jo varmistuneet. Sikäli jalkapallosta puhuttaessa pitää nostaa esiin juuri MM- ja EM-kisat, koska niissä kaikki pelaajat ovat syntyperäisiä maan kansalaisia (taitaa joukossa sentään joku kahden passin mies olla).
Mutta esimerkiksi jalkapallon Mestarien liigassa hilluvat todelliset rahaseurat. Esimerkkinä otetaan nyt vaikka Englannin Valioliigassa pelaava lontoolainen Arsenal. Edes sen Valioliigan ottelussa voi – ja usein onkin – niin ettei seuran avauskokoonpanossa ole yhtään englantilaista pelaajaa. Kaiken lisäksi valmentaja on vielä ranskalainen Arsene Wenger.
Mutta nyt Jääkiekkoleijonat pelaavat Moskovassa ensi viikon lopussa Euro Hockey Touria ja vähän samantyyppinen valintalinja on Jukka Jalosella. Turha siitä on itkeä, ettei Bluesin ja JYPin pelaajia voitu valita mukaan.
Mutta ei Jalonen valinnut edes parhaita Suomen SM-liigassa pelaavia. Oulun Kärpissä pelaava Toni Koivisto on toki pistepörssin kärkinimiä, ja loukkaantumisen takia mukaan pääsi HPK:n puolustaja Mikko Mäenpää.
Olen suorastaan hämmästetty, että Moskovaan lähetettiin kokemusta hankkimaan HIFK:n Kimmo Kuhta ja sivuun jätettiin tulevaisuuden lupaus, Ässien Matti Kuparinen. Nyt olisi Kuparisella ollut näytön paikka, sillä Kuhta on jo nähty.
Että semmoiset valinnat Leijoniin tällä kertaa. Jos KalPan Kalle Sahlstedt lähti matkaan kokemusta hankkimaan, niin olisihan Tapparan Ville Nieminen itseoikeutetusti pitänyt valita Euro Hockey Tourille mukaan. Toki joku Petri Pakaslahti on saanut varmaan takapuoleensa jonkun Leijonamerkin, mutta kyllä siitä on pari vuotta sitten jo liima kokonaan kuivunut.
Käy vielä vahingossa niin, että ihmiset sylkevät postimerkin väärälle puolelle!
Jarmo Liuhala

11.12.2008 09:15

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva