Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Friitalan Nahkamuseossa Väriä iholla -näyttely

Kuva: Friitalan Nahkamuseossa Väriä iholla -näyttely

Tatuoinnit on tunnettu eri kulttuureissa ympäri maailmaa vuosituhansien ajan. Esimerkiksi maailman parhaiten säilyneellä kivikautisella ihmisruumiilla, Alpeilta löytyneellä, 5 300 vuotta vanhalla jäämies Ötzillä oli tatuointeja. Friitalan Nahkamuseossa Ulvilassa perjantaina avautuva näyttely ”Väriä iholla” kertoo tatuoinnin, meikkauksen ja ihomaalauksen erilaisista ilmenemismuodoista ja historiasta.

- Minulle on vuosien varrella useinkin ehdotettu, että teepäs näyttely ihmisen nahasta. Aluksi vieroksuin koko ajatusta, mutta se jäi kuitenkin mieleni perukoille hautumaan.

- Aloin miettiä, miten ihmisen nahkaa oikein voisi esitellä ja päädyin lopulta tällaiseen mahdollisimman visuaaliseen toteutustapaan, museoamanuenssi Ilkka Tarvainen kuvailee.

Tarvainen on hankkinut näyttelyyn tietoa, välineitä ja valokuvia eri puolilta maailmaa. Tarkoituksena on osoittaa, että ihon koristelu on perusinhimillinen, yleismaailmallinen ilmiö, jonka toteuttamistapa vaihtelee kulttuurista riippuen.

Tatuointi on keino olla yksilöllinen ja erottua joukosta, mutta se voi olla myös osoitus johonkin tiettyyn ryhmään kuulumisesta. Suomessa tatuonnit ovat yleistyneet huimasti 2000-luvulla ja asenteet niitä kohtaan ovat muuttuneet hyväksyvämmiksi. Varsinkin naisten ottamat tatuoinnit ovat lisääntyneet; nilkkaan, olkapäähän tai alaselkään piirretty kuva on kuin koru. 

1900-luvun alkupuolella tatuoinnit olivat yleisiä varsinkin merimiehillä ja vangeilla. Kuviot olivat perinteisiä: pääkallo, risti, sydän, rakastetun nimi. Tänä päivänä tatuoinnit ovat mielikuvituksellisia ja aiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Varsin usein asiakas itse suunnittelee haluamansa kuvan.

Tribaalitatuoinnit tulivat muotiin 1980- ja 1990-luvuilla. Ilkka Tarvaisen mukaan ne ovat alunperin olleet alkuasukasheimojen käyttämiä tunnusmerkkejä, mutta ovat sittemmin menettäneet tämän merkityksensä ja muuttuneet vain kauniiksi koristeiksi.
- Suomen ensimmäinen, virallisesti liiketoimintaa harjoittanut tatuoija oli Iivu Asunta, joka perusti oman studion Ruovedelle vuonna 1987. Hänen työtään esitellään näyttelyssä, Ilkka Tarvainen kertoo.

Esillä on myös mielenkiintoinen kokoelma vankien käyttämiä tatuointeja ja tatuoimisvälineitä. Eräskin tatuoimislaite on kasattu lyijytäytekynästä, lusikasta ja Game Boy -pelikonsolin virtalähteestä.

- Nämä esineet on takavarikoitu vangeilta, sillä vankilassa tatuointien tekeminen on hygienia- ja terveyssyistä kielletty.

- Vankilatatuoinneissa näkyy yksilöllisyyden korostaminen esimerkiksi siten, että jotkut tatuoivat ihoonsa oman rikoksensa. Äidit tatuoivat lastensa nimiä.

Näytillä on lisäksi tatuointikuvia Boliviasta, hennauskuvia Eritreasta ja Marokosta, ihonmaalauskuvia Venezuelasta ja Australiasta sekä tatuointivälineitä Borneosta ja Thaimaasta.

Oma osionsa näyttelyssä on ihomaalauksella, johon ulvilalaiset saivat konkreettista tuntumaa australialaisen Ria Claussin vierailulla. Clauss opetti ihomaalausta muun muassa lukiolaisille.

Ria Claussilla on oma yritys Rainbow Creations Body Art, jonka puitteissa hän maalaa ihmisiä esimerkiksi lastenjuhliin, yritysjuhliin ja erilaisiin tapahtumiin sekä tv:lle ja elokuviin.

- Nähtävänä on kaksi Ria Claussin maalaamaa torsoa sekä laaja valikoima valokuvia hänen töistään; on sininen mies, sammakoksi maalattu nainen ja vaikka mitä.

Näyttely luo katsauksen myös teatterimeikkaukseen: yleisö voi ihmetellä vaikkapa kuvasarjaa siitä, miten Porin Teatterin näyttelijä Kielo Tommila muuntautuu Mimmi Lehmäksi. Näytillä on niin ikään Teatterimuseosta lainattuja oopperalaulajien ja balettitanssijoiden käyttämiä meikkausvälineitä, kuten Irina Hudovan meikkilaukku.

- Meikkausosiossa taas luodaan katsaus Suomessa vaikuttaneisiin meikkifirmoihin, niiden historiaan ja nykypäivään.

- Esillä on myös uusia mineraalimeikkejä ja valokuvina Riitta Vaaran meikkikoulu, josta kävijät voivat tutkia minkä tyyppiset  huulet heillä on ja minkälainen väri niihin sopii. Riitta Vaara on pitkän linjan kosmetiikka-alan yrittäjä, jolla on ollut oma kauneudenhoitoalan oppilaitos, Ilkka Tarvainen esittelee. 

Maarit Kautto

20.11.2008 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva