Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Toivon pilkahdus

Kuva: Toivon pilkahdus

Tässä talouskriisin, sotien ja ilmastonmuutoksen maailmassa pilkahtelee sittenkin toivoa paremmasta.
Niin voi todeta Yhdysvaltain presidentinvaalien perusteella. Vaaleissa otettiin aimo harppaus kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa, kun amerikkalaiset valitsivat itselleen ensimmäisen mustaihoisen presidentin, Barack Obaman.

Samalla tämä joidenkin mielestä jopa luvattu kansa toteutti vuonna 1968 murhatun mustan kansalaisoikeustaistelijan Martin Luther Kingin esittämän unelman siitä, ettei ihmisen rodulla ole väliä.

Vielä vuosi sitten monikaan ei uskonut, että Yhdysvallat saisi ainakaan vielä ensimmäisen kauden mustasta senaattorista presidenttiä. Mutta kun Obama demokraattien esivaalissa löi Hillary Clintonin, niin epäilijöiden määrä alkoi huveta. Vaalien alla Obaman etumatka republikaanien John McCainiin oli jo niin vakuuttava, että Obaman häviö olisi ollut yllätys.

Obaman voittokulku muistuttaa hieman oman Nobel-voittajamme Martti Ahtisaaren matkaa presidentiksi 1990-luvulla. Obaman lailla Ahtisaarikin tuli puskista ja päihitti kokeneemmat poliitikot suurella kansansuosiollaan,

Mutta niin vain on, että suurin osa amerikkalaisista valkoisista ei enää ajattele ihmistä - ei edes presidenttiä - tietyn rodun edustajana, vaan ratkaisevaa ovat sittenkin kyvyt ja ajatukset.

Tämä tasa-arvoajattelu on tyypillistä erityisesti Yhdysvaltain itä- ja länsirannikoiden osavaltioissa, joissa Barack Obama sai suurimman kannatuksen. Sen sijaan syvällä etelässä ja sisämaassa, pienissä kaupungeissa on konservatiivisempaa: kunnon punaniska ei mustaihoista presidenttiä olisi halunnut vieläkään.

Jos antoi Barack Obaman valinta toivoa paremmasta, on myös häneen asetettu niin Yhdysvalloissa kuin mm. Euroopassa paljon toiveita. Amerikkalaiset pitävät häntä lähes messiaallisena henkilönä, terämiehenä, joka muuttaa taas kaiken parhain päin. Ja Obama näyttää itsekin uskovan tähän.

Tammikuussa paikkansa jättävä presidentti George W. Bush on maan historian epäsuosituin presidentti, joka on Irak-seikkailujensa myötä unohtanut sisäpolitiikan.

Amerikkalaiset ovat kypsyneet Bushin edustamaan konservatismiin. John McCainilla ei ole Obaman kaltaista karsimaa. Totuuden nimissä voi kai sanoa, että McCain sai häviöllään maksaa myös istuvan republikaanipresidentin virheistä, vaikka tämä yrittikin ottaa etäisyyttä Bushiin.

Ulkomailla Obaman odotetaan lämmittävän Yhdysvaltain ulkopoliittiset suhteet taas sellaisiksi, jotka ne olivat ennen Bushia Bill Clintonin kaudella.

Euroopan johtajien kommenteissa odotetaan EU:n ja Yhdysvaltojen suhteiden paranemista. Suomessakin kuulostellaan jo, mitä Amerikan ihmemies ajattelee meistä, vaikka tuskin Suomi on Obaman ajatuksissa kuitenkaan ensimmäisenä.

Toivottavaa on, etteivät Obamaan luottavat joudu pettymään. Hänen ja uuden hallinnon edessä ovat suuret haasteet, joista kansainväliseksi laajentunut finanssikriisi on tällä erää suurin. Kuten hän itse sanoi valintansa jälkeen, liian moni amerikkalainen joutuu päivittäin miettimään, miten maksaa velkojaan ja kerätä rahaa lastensa koulutukseen.

Talouskriisin jälkeen tulevat eteen Irakin sodan lopettaminen, maapallon pelastaminen, homoliittojen salliminen ja ties mitä.

Itselläni ei ole koskaan ollut mahdollisuutta eikä paljon haluakaan matkustaa Amerikkaan. Kuulun tässä suureen suomalaiseen enemmistöön, jota elämä siellä kuitenkin kiinnostaa. Olemmehan me joidenkin mielestä maailman amerikkalaisin kansa.
Yhdysvalloista on saatavissa paljon tietoa, myös totuudellista, kunhan sitä haluaa löytää. Jos amerikkalaista elämäntapaa seuraa vain Hollywoodin elokuvien ja tv-sarjojen välityksellä, oikeaa kuvaa tuskin saa.

Yhdysvallat on moniarvoinen ja monijakoinen maa, jossa on sekä rikkaita, keskituloisia että paljon köyhiä. Amerikkalainen unelma ei koske kaikkia.

Vuosia sitten eräs ystäväni oli muutaman viikon työmatkalla uudella mantereella. Hän kiersi maata lentokoneella ja asui loistohotelleissa. Palattuaan hän ylisti, kuinka hyvin maassa asiat ovat.

Yritin väittää, ettei loistohotelleissa näe oikeaa elämää eikä tapaa tavallisia amerikkalaisia. Ystäväni uskoi mieluummin amerikkalaiseen unelmaan ja suuttui minulle niin, että ystävyytemmekin viileni.

Uskokoon ja toivokoon ken tahtoo.

Jukka Vilponiemi

6.11.2008 09:10

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva