Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Hyvinvoiva talous – hyvinvoiva ihminen

Kuva: Hyvinvoiva talous – hyvinvoiva ihminen

Kauhajoen tapahtuma lamaannutti hetkeksi koko Suomen. Eihän tällaista pitänyt enää koskaan tapahtua? Mikä meni pieleen? Eivätkö Jokelan tapahtumat opettaneet mitään?
Paljon kysymyksiä vailla vastauksia, mutta tutkimukset jatkuvat. Molemmista tapahtumista kumpuaa huoli nuorison pahoinvoinnista.

Kauhajoen tapahtuma lamaannutti hetkeksi koko Suomen. Eihän tällaista pitänyt enää koskaan tapahtua? Mikä meni pieleen? Eivätkö Jokelan tapahtumat opettaneet mitään?
Paljon kysymyksiä vailla vastauksia, mutta tutkimukset jatkuvat. Molemmista tapahtumista kumpuaa huoli nuorison pahoinvoinnista.
Peruspalveluministeri Risikko on todennut, että jatkossa hallitus tulee sijoittamaan varoja erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluihin. Kyseisten palvelujen kehittämiseen käytetään vuosittain vähintään kymmenen miljoonaa euroa neljän seuraavan vuoden aikana. Risikon mukaan näin voidaan kehittää esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita pitkäjänteisemmin. Risikko korostaa samalla, että nuorten mielenterveyspalveluihin on jo ohjattukin varoja.
Kysymys kuitenkin kuuluu, riittääkö kymmenen miljoonan satsaus vuosittain? Stakesin tutkimusprofessori Rimpelä totesi taannoin Ajankohtaisessa kakkosessa, että resursoinnit ovat todellakin riittämättömät. Kyseessä tulisi olla kymmenien miljoonien sijoitukset ylipäätään perusrakenteiden tukemiseen. Professorin arvio todellisesta tarpeesta liikkui neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon sekä nuorten laitoshoidon tukemisen osalta jopa sadoissa miljoonissa euroissa.

Lasten ja nuorten sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat kasvaneet samaa tahtia kuin kouluterveydenhuoltokäynnit ovat laskeneet. Monissa kunnissa kouluissa ja oppilaitoksissa on huutava pula huoltopalveluista (terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, opinto-ohjaaja). Palveluiden moniasiantuntijaverkosto on todellakin reikäinen. Alueelliset erot tuntuvat myös kasvavan.
Vastuu palveluista ja niiden rahoituksesta on hyvin pitkälle kunnilla. Meillä Suomessa on lakisääteinen velvollisuus huolehtia mm. lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Juhlapuheissa hallituskin muistaa korostaa, että on annettu suosituksia palveluiden järjestämisestä. Tämä ei kuitenkaan riitä, jos kuntien resurssit ovat puutteelliset.

Raskaat oppirahat on nyt maksettu. Entäpä mitä sitten pitäisi tehdä? Vanhemmat ovat usein yksin ongelmien ilmaantuessa, niin on myös opettajakin. Hyvin hoidettu ennaltaehkäisevä työ olisi kultaakin kalliimpaa, varat eivät ole tähän kunnilla kuitenkaan riittäneet. Jos esimerkiksi opiskelijahuoltoon ei satsata ajoissa, on edessä todennäköisesti lisäresursointi sosiaalipuolella ja terveydenhuollossa. Vaikutukset ovat kerrannaisia ja näkyvät yhteiskunnassa esimerkiksi osaavan työvoiman pulana. Loppujen lopuksi tämä noidankehä murtaa pala palalta yhteiskuntaamme hyvinvoinnin perustaa.
Ongelma on syntynyt aikojen saatossa, ehkä hiljaa ja hiipien. Yksittäiset teemat nousevat keskusteluun aika ajoin, mutta hyvinvointiyhteiskunnan kokonaisuuteen ja säilyttämiseen liittyvät teemat harvoin pystytään näkemään syy-seuraussuhteisena jatkumona.

Hyvinvointipolitiikan aika on juuri nyt. Haluaisin nähdä yhä useamman kunnan laativan oman hyvinvointiohjelmansa, jonka taustalla vaikuttavat mm. ajatus ennaltaehkäisyn kasvavasta tarpeesta, yhteiskunnan rakennemuutoksen vaatimista toimenpiteistä, teknologian kehittymisestä sekä talouden hallinnasta. Ohjelman toteutumista voidaan seurata hyvinvointitilinpidon kautta. Järjestelmästä saadaan tietoa kunnan, järjestöjen ja yksityisen sektorin toiminnoista liittyen hyvinvointiin ja talouteen. Näin syntyy kokonaiskuva kunnan hyvinvointiosaamisesta.
Hyvinvointiohjelman toteuttamiseen liittyy hyvinvointitalouden osaaminen. Tällöin sijoitukset palveluihin ja hyvinvointiin nähdään pitkän aikavälin investointina eikä pelkästään taloutta rasittavana yksittäisenä menoeränä. Ajatusmallin omaksuminen on suuri haaste kuntataloudessamme, joka on joutunut taistelemaan jo pitkään yhä niukkenevien varojen kanssa.
Riittävät resurssit mahdollistavat tekevät kädet. Palvelut syntyvät ihmisistä. Näin hyvinvoiva talous auttaa myös ihmisiä voimaan paremmin. Minun unelmani on yhteiskunta, joka välittää. Onko meillä oikeastaan enää varaa edes olla välittämättä?

Diana Bergroth-Lampinen

7.10.2008 09:05

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva