Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Kauhajoki ylitti sietorajan

Kuva: Kauhajoki ylitti sietorajan

Mitä enemmän Jokelan ja Kauhajoen kouluampumistapauksia on pohdittu, sitä selvemmältä näyttää, että kysymys ei ole enää pelkästään yhden tai kahden syrjäytyneen nuoren teosta, vaan kokonaisesta vihakulttuurista, joka vetää tietynlaisen henkisen rakenteen omaavia puoleensa.

Jokelan joukkomurhassa kuoli yhdeksän ihmistä, Kauhajoella yksitoista. Monet asiantuntijat pitävät täysin mahdollisena, että Jokelan ja Kauhajoen teoille tulee vielä jatkoa.

Jokelan tapahtumat vajaa vuosi sitten herättivät suomalaiset nuorten todellisiin ongelmiin. Vajaa vuosi sen jälkeen tapahtunut toisinto Kauhajoella ylitti sietorajan suomalaisessa yhteiskunnassa.

Opittiinko Jokelasta oikeasti mitään? Jos opittiin, mitä tehtiin?

Ainakin kaikkien vastuuviranomaisten liturginen valmius on Jokelan ajoista huomattavasti parantunut. Se on havaittu, mutta todelliset teot ovat puuttuneet. Jos olisi haluttu, aselaki olisi saatu säädetyksi jo ennen Kauhajoen laukauksia. Valtion korkeimmalla tasolla ei uskota, kuinka ison ongelman kanssa ollaan tekemisissä.

Kyse on syvällisestä ongelmasta, nuorison koventuneista asenteista, väärin ymmärretyn sankaruuden etsinnästä. Syytä saadaan etsiä lepsusta lainsäädännöstä, kadotetusta yhteisöllisyydestä, viinanhuuruisesta nuorisokulttuurista ja kaikkea ympäröivästä nettimaailmasta, jonka yhteisöistä on monelle tullut perheen ja läheisten korvike.

Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat muistuttavat liikaa toisiaan. Epäiltävissä on, että ne ovat jopa yhteisesti suunniteltujakin. Tekijät Matti Saari ja Pekka-Eric Auvinen ovat ulkoiselta olemukseltaankin kuin kaksi marjaa.

Myös käyttäytymismalli on sama: pitkä ennakkosuunnittelu ja yksityiskohtainen valmistelu. Tekoa edelsivät netissä julkaistut ampumavideot, jotka takaavat, että tekijä hirmuteon jälkeen saa nimensä historiaan ja säilyy kansakunnan muistissa. Tekijöitä yhdistää samanlainen viha ihmisiä ja ihmiskuntaa kohtaan.

Suomessakin on noussut pinnalle väkivaltaa ihannoiva sankaruuden malli. Se on seuraus koventuneista asenteista, jotka eivät suosi heikkoja. Sitä ruokkivat nettimaailman vihayhteisöt, jotka tarjoavat nuorille rotuvihaa, terrorismia ja 1930-luvun yli-ihmisoppia.
Mitä koulusurmaajat lopulta ovat päässään ajatelleet tekoja suunnitellessaan, sitä emme koskaan tule tietämään. Amerikkalaisen mallin apinoiminen ei riitä selitykseksi, koska väkivaltakäyttäytymisen siemenet ovat kotoisesta maaperästä. Miksi vaaravyöhykkeessä ovat juuri nuoret miehet? Kova yhteiskuntamme ei siedä luusereita. Se huutaa sankareita, jotka sairaassa mielessä sitten voivat olla vaikka joukkosurmaajia. 

Väkivaltainen käyttäytyminen on mennyt niin pitkälle, että nyt vaaditaan asioihin todellista korjausta.

Laman keskellä 1990-luvulla nuorille tärkeät turvaverkot ajettiin alas. Silloin todettiin, että tämän laskun me tulevaisuudessa vielä maksamme nuorison lisääntyneenä pahoinvointina. Nyt se lasku on erääntynyt mitä karmeimmalla tavalla.

Ikävintä on havaita, ettei vastuunottajia tapahtuneesta tänäkään päivänä tahdo löytyä. Kuka tänään vielä väittää, etteivät kunnat tarvitse peruspalveluihinsa lisää rahaa valtiolta? Onko parempi panna rahat kulutusjuhlaan kuin terveen sukupolven kasvattamiseen?

Hallituksen osuudeksi ei enää riitä erilaisten selvitysten vireillepano, nyt hallitukselta kysytään tekoja. On ihan oikeasti säädettävä lakeja, pantava lisärahaa kuntien valtionosuuksiin, palkattava auttajia kouluterveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin ja ennaltaehkäisevään perhetyöhön.

Nyt ei enää selvitä sillä, että valtio jatkuvasti lisää taakkaa kunnille ja sitten syyttää kuntia velvollisuuksien hoitamatta jättämisestä.
Tutkimusprofessori Matti Rimpelä osui televisiossa naulan kantaan sanoessaan, että valtio ei nykyään enää kanna vastuuta yhteiskunnan perusrakenteista, vaan on jättänyt kunnat selviytymään peruspalveluistaan, miten kukin parhaiten pystyy.
On jo moneen kertaan lueteltu, mitä tämän lisäksi olisi tehtävä. On seurattava kehitystä netissä, on uudistettava koulua ja muokattava käyttäytymistämme yhteisöllisyyttä korostavaan suuntaan nykyisen yksilökeskeisyyden sijasta.

On puututtava ajoissa ongelmiin, kun niitä havaitaan. Nuoria ei pidä jättää yksin myöskään perheissä, joissa on korostettava vanhemmuuden ja isovanhemmuuden merkitystä.

Kauhajoen koulusurmat olivat viimeinen hätähuuto, johon on syytä vastata. Vihan ja väkivallan kierre on katkaistava.

ULLA TURKKI

26.9.2008 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala