Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Paha pistää paremmaksi

Kuva: Paha pistää paremmaksi


Mikäli unohdetaan kaikki Kiinan sisäiset asiat ja keskitytään vain siihen, mitä XXIX olympiadin kesäkisoista välittyi kansainvälisen kuvan avulla olympialaisia päivittäin seuranneille noin kolmelle miljardille katsojalle Pekingistä, niin paha siitä on pistää enää paremmaksi. Asiaa ei muuta pätkän vertaa se, että kaikki ei ollut sitä miltä se länsimaihin näytti. Mutta Pekingin kisojen järjestäjien asenne, järjestelykyky sekä loistavat kisarakennukset jäävät varmuudella osallistujien mieleen. Toinen juttu on se, mitä hyötyä näistä on kisojen jälkeen 1.3 miljardille kiinalaiselle, mutta varmaa on, että Kiina tuli täryjyrän lailla kansainväliseen olympiaperheeseen 51 kultamitalilla, 21 hopealla sekä 28 pronssillaan. Tekee muuten yhteensä 100 mitalia, joten liekö niidenkin määrä pystytty laskemaan ennakkoon?

Seuraavat kesäolympialaiset vuonna 2012 on myönnetty Lontoon järjestettäviksi. Britannian olympiakomitean puheenjohtaja Colin Molinihan oli jo Pekingissä sitä mieltä, että ehkäpä heidän tarvitsee vuonna 2012 aloittaa hieman vaatimattomimpien olympiakisojen sarja.

Pakko toki onkin. Pekingissä pelkästään vapaaehtoisten olympia-avustajien määrä loppuu Lontoossa heti kättelyssä. Tässä suhteessa ainoa tuleva kilpailija voisi olla Intia – tosin sillä erolla, ettei se edes hae olympiakisoja järjestettäväkseen. Voisi olla aika homma kärrätä pyhät lehmät pois paskomasta kisakaupungin kaduilta.

Lontoon kisojen järjestelypomo on takavuosien huippumaileri Sebastian Coe, mutta vaikka uusi Wembley onkin jo kunnossa, niin pelkästään Suur-Lontoon liikennejärjestelyt ovat pahempi ongelma kuin konsanaan Pekingin ilmansaasteet.

Lajikirjo on valtava


Kisapaikkojen sekä kisalajien määrä on jo nyt ylimitoitettu. Mutta paikat on kuitenkin hankittava jopa täysin uskomattomille olympialajeille, kuten avomeriuinti, trampoliini ja softball. Puhumattakaan siitä lajista, jossa tultiin pyörillä alas freestylen tyyppistä rinnettä – tosin paljon oli mutkiakin matkassa!

On melko varmaa, että myös golf ja keilailu nousevat olympialajien joukkoon, koska niiden harrastaminen onnistuu liki joka maassa.

Mikäli jatkossa halutaan edelleen käyttää nimeä kesäolympialaiset, niin nykyisestä 302 lajia sisältäneistä kisoista pitää palata Montrealin aikaan vuonna 1976. Silloin kokonaislajien määrä oli juuri passelisti 198. Mistä kummasta oikein ovat loihtineet nuo 104, muka olympialajia, lisää?

Vertailun vuoksi tuodaan esiin niiden viimeisten oikeiden olympiakisojen, Helsinki 1952, lajimäärä, joka oli 149. Niinkin myöhään kuin Barcelonassa 1992 lajeja oli kisojen ohjelmassa 257.

Ehdottomasti jo Lontooseen pitää ottaa mukaan tikanheitto, eukonkanto ja suopotkupallo.

Puhumattakaan nyt löylynheittokisoista. Tosin melkoinen määrä nykyisen KOK:n jäsenistä alkaa olla löylynlyömiä.
Sillä perusteella moni osallistuja jouduttaisiin jääväämään kisoista jo maanosien omissa karsinnoissa.



Uudet ehdokkaat


Nyt jo miettii sitä kuka sitten pystyy järjestämään vuoden 2016 kisat. Siihen vaaditaan melkoinen valtakunta.

Kuulemma vahvin ehdokas on tällä hetkellä Tokio, jolle Pekingin asettamat paineet voisivat jopa onnistua. Espanjan Madrid on listalla kakkosena, mutta koska edelliset kisat ovat Lontoossa, niin Euroopan valtio taitaa tipahtaa matkasta.

Yhdysvaltojen Chicago on listoilla, mutta kun Atlantassa kisat pidettiin vuonna 1996, niin saattaa olla liian lähellä?

Yksi vahva vaihtoehto nousee vielä Lontoon jälkeisten kisojen järjestäjämaaksi, vaikka onkin tällä hetkellä hännänhuippuna. Brasilian Rio de Janeiro olisi, kisat saadessaan, liki vastaavien ongelmien edessä kuin Peking. Varmuudella sademetsää lähtisi liikenteeseen.

Brasilian vahvuus on kuitenkin se, että Etelä-Amerikassa on kisat pidetty kerran aikaisemmin. Mexico pystyi vuonna 1968 kisat järjestämään. Joten jos kerran tämäkin maa, niin miksei sitten Brasilia?

Voi olla, että Tokio ottaa kisat vuonna 2016, koska Japani osaa jo hoitaa monien kisojen kokemuksella näiden tärkeiden päättäjien voitelupuolen. Se on – sanotaan mitä sanotaan – yhä merkittävässä roolissa kansainvälisessä olympiakomiteassa. Vain suomalaiset kärähtävät tässä lajissa lahjusten vastaanotosta.

Sekin on muuten taitolaji, mutta useammat viimeaikaiset uutiset ovat kertoneet, että suomalaiset ovat kohentaneet sijoitustaan tässä ”tiskinaluskaupassa” huomattavasti.



Miten ne oikein onnistuivat


Toki Suomen olympiamitalien saldo oli hyvä. Kaikkiaan neljä mitalia, joista yksi oli kultamitali, oli kieltämättä jo niillä ylärajoilla, mitä Pekingistä uskalsi odottaa kun kisajoukkueen nimilistaa aikoinaan katsoi.

Kultamitalin osalta kisajännitys katosi melko aikaisessa vaiheessa, kun Satu Mäkelä-Nummela päästi kisajännärit piinasta jo kolmantena kisapäivänä ja häntä säesti vielä Henri Häkkinen.

Kieltämättä siinä vaiheessa oli ajatuksissa, että tuleehan sieltä vielä toinenkin kultamitali. Vaan ei tullut, joten trap-ampuja Satu Mäkelä-Nummela jää suomalaiseen olympiahistoriaan Pekingin olympiakisojen pelastajana.

Ilman kultamitalia olympiakisat ovat menneet penkin alle. Seikka on saletti.

Ellette usko, niin kysykääpä vaikka viikonvaihteessa ruotsalaisilta. Silloin käydään Suomi-Ruotsi -yleisurheilumaaottelu. Vaikka Suomi häviäisi kaikilla rintamilla, niin Kolmen Kruunun juhlat sammuttaa helposti, kun kysyy naapurilta, että kuka sen Ruotsin kultamitalin voitti?

 En nyt satu itse muistamaan nimeänsä?


Soutajat ja keihäsmiehet

Sanna Stén ja Minna Nieminen ottivat kevyessä pariairokaksikossa hopeaa ja vielä sen pitemmän kaavan mukaan. Komea suoritus.
Enää yhtä mitalistia puuttui. Sen otti pronssimitalisti Tero Pitkämäki miesten keihäänheitossa. On toki outoa puhua Pitkämäen kohdalla pronssimitalista, koska kulta oli värimme!

Hopeakin olisi kyllä tyydyttänyt, mutta jostain Latvia kaivoi taas heittäjän, joka yllätti koko Suomen viimeisellä heitollaan. Ennen kuin Ainars Kovals heitti, Suomelle oli tulossa hopea ja pronssi. Mistä kummasta Ainars sen vireensä löysi?

Niinpä Tero Järvenpää oli sitten neljäs ja Teemu Wirkkala viides. Tässä yhteydessä nostan lippistä Wirkkalalle: yhtä vähän kuin ”vain” pronssiin, uskoin etukäteen edes Teemun pistesijaan. Se oli, poika, kova temppu.

Eri arvosteluskaalat

KOK:n puheenjohtaja Jacques Rogge ei taida ymmärtää huippu-urheilun perimmäistä tarkoitusta. Hän esitti julkisesti paheksuntansa siitä, että Jamaikan Usain Bolt juhli kuin Suomen Elmo (Kainalniemen Hiki) sadan metrin viimeisillä kymmenillä metreillä.

Se oli kuulemma muitten finalistien halveksuntaa. Miten hemmetissä se sitä saattoi olla?

Roggen mukaan Boltin olisi pitänyt mennä kättelemään kisan jälkeen – rehdisti – muita kilpailijoita. Niinpä kai. Olisihan Usain voinut tuon tehdä ja todeta, että kylläpä hävisit paljon ja minä olen maailman nopein.

Kyllä muut finalistit tajusivat Boltin ylivoimaisuuden ja olisivat voineet ottaa ”lohduttelun” jopa pottuiluksi. Parastaan sinne mentiin yrittämään ja jos joku on niin ylivoimainen 100 metrin matkalla, niin ei se suinkaan ole voittajan vika – vaan muut ovat valovuoden perässä.

Viimeistään 200 metrin juoksun jälkeen myös Rogge tajusi mikä on pikajuoksun syvin olemus.

Suomalaiset ovat pistäneet omia urheilijoitamme lokeroihin, joissa kategorioina olivat ”omalla tasollaan” sekä ”alle odotusten”. Miten ihmeessä Mikaela Ingberg oli muka omalla tasollaan 58,82 metrin heitolla, kun finaalissa kiskottiin 70 metrin kaaria. Oli Mikaela omalla kylätasollaan!

Kun jättää purjehtijat vallan sivuun – ryhmällä jopa ulkomaalainen valmentaja – niin pitää nostaa myös hyvin urakkansa suorittaneita esiin. Melojat Anne Rikala ja Jenni Mikkonen olivat finaalissa sijalla seitsemän. Tämä saavutus oli parille itselleen huikea pettymys! Eikä Tommi Eviläkään varmaan ollut neljän vuoden keskittymisen jälkeen omaan suoritukseensa tyytyväinen.

Turisteja oli matkassa, mutta vaikka ei edes pistesijaa tullut, niin kävelijät Antti Kempas ja Jarkko Kinnunen antoivat kaikkensa. Samoin maratoonarit Francis Kirwa ja Janne Holmén. Pidin asenteesta, sillä odottivat parempaa. Nyt muut olivat parempia.

Hanna-Maria Seppälä, Olli-Pekka Karjalainen pitää nostaa erityisesti esiin. Suoritukset olivat ennätysluokkaa. Sulkapalloilija Ville Lång oli sijoilla 9-16. Koska olympiaveikkauksessamme ei voi olla kahdeksalla eri sijaluvulla, niin jury päätti, että Lång on sijalla yhdeksän (9). Valitusoikeutta ei ole!


Tyhjääkin tyhjempi olo

En ole vuosiin tuntenut oloani niin tyhjäksi kuin sunnuntaina Friitalan pesäpallokentällä. Kahdesta joukkueesta se huonompi otti paikan miesten pesäpallon Supersarjassa juoksuin 1-2.

Ulvilan Pesä-Veikot oli selkeästi parempi joukkue, mutta jollain kehvelillä Puijon Pesis säilytti paikkansa Superissa. Kun ajattelin omia tuntemuksiani tuon pelin jälkeen, niin en varmasti pysty edes lähelle sitä, mitkä olivat tuntemukset sitten Ulvilan lokkiparven (UPV) keskuudessa.

Toki sen aisti kun kentälle katseli pelin jälkeen, mutta tällaista on urheilu. On ilon ja surun päiviä. Mutta silloin kun huonompi iloitsee, ottaa lisää pannuun. Olen itse ollut PPT:n historiallisessa nousukiidossa mukana joukkueenjohtajana 80-luvulla.

Senkin jälkeen on tullut seurattua katsomosta – ottelu jos toinenkin – ja vielä monesta eri lajista. Mutta tuo Ulvilan pelin jälkeinen tunne oli ihmeellinen. Verenpaine pitää mittauttaa taajaan.

Silti, kiitos annetaan Ulvilan Pesä-Veikkojen miesten joukkueelle hyvistä kauden esityksistä.

Oli vahinko, että tavoite siirtyi – tosin vain vuodella – mutta jos oli meikäläisellä olo tyhjä, niin kuvittelen hiljakseen, miten itse joukkue homman otti. Silti, tästä on hyvä jatkaa tavoitteeseen ensi kaudella.

Jarmo Liuhala

26.8.2008 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala