Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Minne menet julkinen sektori?

Kuva: Minne menet julkinen sektori?

Vain muutos on pysyvää. Niinpä, tuo ilmeisesti kuolematon ajatus vilahtelee usein niin kirjoitetussa kuin puhutussakin kielessä. Kun ajatellaan nykyistä kuntaorganisaatiota ja sen tilaa alkaa ajatus olla hyvinkin ajankohtainen. Muutokset ja uudistukset eivät ole enää pelkästään yksityisen puolen organisaatioiden yksinoikeus.

Kiinnostuin muutoksesta ja sen vaikutuksista organisaatioihin jo opiskeluaikanani. Vaikka olen työelämää nähnyt kymmenisen vuotta, vaikuttaa muutoskeskustelu edelleen erittäin ajankohtaiselta. Itse asiassa vauhti on vain kiihtynyt entisestään. Eikä asiasta tietysti ole pelkästään keskusteltu, vaan yhä useammin tartutaan toimeen jo julkisella sektorillakin. Ikävä kyllä mielestäni kuitenkin turhan usein analysoimatta ja tarkastelematta muutosten mahdollisia vaikutuksia ja seurauksia.

Luin ajatuksia herättävän artikkelin uusliberalismista ja siitä millaiseksi yhteiskunta on muovautumassa hyvinvointivaltion jälkeen. Julkisella sektorilla puhutaan nyt uudesta julkisjohtamisesta tai uudesta julkisesta johtamisesta, toisin sanoen NPM:stä (New Public Management). NPM on pysyvän muutoksen johtamisoppi, jonka taustalla elää uusklassisen taloustieteen ajatus, että raskas ja byrokraattinen julkinen sektori on este luonnolliselle talouskasvulle.


Uusi julkisjohtaminen näkee uuden ja muutoksen arvona sinänsä eikä siitä ole paluuta vanhaan. Keskustelua vanhan paremmuudesta tai vaihtoehdoista on turhaa käydä. Taustalla elää vahvasti kustannus-vaikuttavuuden lisääminen. Juhlapuheissa vilahtaa usein myös asiakaslähtöisyyden parantaminen tätä kautta. Perimmäinen idea pysyvän muutoksen taustalla lienee kuitenkin loppujen lopuksi halu yksityistää kaikki toiminta.

Pysyvät muutokset julkisissa organisaatioissa aiheuttavat tutkimusten mukaan vajetta sosiaaliseen pääomaan eli käytännössä tämä tarkoittaa ihmisten luottamuspulaa organisaatiota kohtaan. Samalla ihmisten sitoutuneisuus ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön vähenevät. Pahimmillaan organisaatio löytää itsensä tilanteesta, jossa johdon pitkäjänteiset strategiset linjaukset eivät toteudu, kun työntekijät eivät toimi enää yhteisten päämäärien puolesta. Myös laatu alkaa kärsiä.

NPM:n mukaan johtajien valtaa on lisättävä. Tämä taas tarkoittaa käytännössä muiden osaajien, poliittisten päättäjien ja loppujen lopuksi kansalaisten vallan ja demokratian vähentymistä. Hallintoa kasvatettaessa muiden ammattilaisten määrä vähenee. Tämä on ollut jo nähtävissä mm. Isossa-Britanniassa. Johtajat nähdään yhä useammin ammattijohtajina eikä asiajohtajina.


Suomessa 90- luvun alkuvuosina uusliberalistinen talousteoria sai tilaa. Tuotanto laski kymmenisen prosenttia ja työttömyysaste nousi pariinkymmeneen prosenttiin. Julkisen sektorin menot kasvoivat rajusti. Monet muistavat ”Sailaksen paperin”, jossa todettiin, että edessä on julkisen sektorin tehtävien ja vastuualueen supistaminen, etuuksien ja vähemmän tärkeiden palvelujen karsiminen, maksullisuuden laajentaminen, hallinnon keventäminen ja ohjausjärjestelmien uudistaminen.

Tämän jälkeen Suomessakin on järjestelmällisesti yhtiöitetty, liikelaitostettu ja yksityistetty toimintoja. Päätöksentekoa on hajautettu, virastoja yhdistetty ja menoja kontrolloidaan yhä tiukemmin. Tätä kautta työelämä ja työntekijä ovat kokeneet rajuja muutoksia. Kun tarkastellaan muutoksia ja eriarvoistumista palveluissa ja työehdoissa, ne vaikuttavat tutkimusten mukaan kulkevan samaa polkua NPM:n syvenemisen kanssa.


Muutoksia on tehtävä, se on selvää. Niukkenevat resurssit kuntataloudessa pakottavat siihen. Muutokset taas onnistuessaan vaativat paljon aikaa sekä muita resursseja. Moni kunta kompastuu jo alkumetreillä muutoksen polulla. Hulluinta lienee se, että samalla, kun kunnat taistelevat niukkojen resurssien kanssa yrittäen järjestää kuntalaisilleen tarvittavat palvelut, muutosprosesseihin tulisi satsata huomattavasti taloudellisestikin.  Pelkästään konsulttien palkkaaminen ei ikävä kyllä riitä muutoksen läpiviemiseen.

On aiheellista kysyä minne menet julkinen sektori? Jos etenemme puhtaasti uuden julkisjohtamisopin mukaisesti vaikuttaisi siltä, että edessä on kylmä eriarvoistumisen aika. Totuus lienee jälleen kerran jossain puolessa välissä ja sen toteuttamiseen tarvitaan sosialidemokratiaa.

Diana Bergroth-Lampinen

31.7.2008 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva