Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Kallis, kalliimpi, kallein

Kuva: Kallis, kalliimpi, kallein

Kun aikoinaan K-kaupan Väiski grillasi pihvejään televisiossa, selittivät Neuvosto-Viron politrukit virolaisille, että koko homma oli pelkkää lavastusta. Kyllä suomalaisissa kaupoissa tavaraa oli, mutta tosiasiassa tavallisilla suomalaisilla ei politrukkien selitysten mukaan ollut varaa Väiskin herkkuja ostaa.

Ei ole monta päivää siitä, kun televisiosta havaitsin, että naudan sisäfileen hinta oli vaatimattomat 49 euroa kilo. Eipä sisäfile koskaan ole kuulunut jokapojan ruokapöytään, mutta kilohinta osoittaa, ettei virolaisten politrukkien aikanaan maalaama todellisuus kovin kaukana ole, jos ruoan hinta nykyisellä vauhdilla kipuaa kohti taivasta.

Ruoan hinta on tällä hetkellä korkeimmillaan sitten vuoden 1945. Syitä maailmanmarkkinoiden hintojen muutoksiin voi luetella pitkän listan: huonot kasvuolosuhteet maailmalla, öljyn kallistuminen, viljakasvien polttaminen biopolttoaineiksi ja lihan kulutuksen kasvu erityisesti Kiinassa.

Aikoinaan odotettiin ruoan hinnan alenevan, kun liityttiin EU:hun. Sitä iloa kesti muutaman vuoden. Tänä vuonna kuluttaja on joutunut tavallista tarkemmin pohtimaan, mitä ostoskärryihinsä ruokakaupassa lappaa.

Ainakin omissa ostotottumuksissani olen huomannut selvän eron aikaisempaan verrattuna. Tosin kahden aikuisen perheessä olen vähän toisessa asemassa kuin vaikkapa lapsiperheen äiti, joka joutuu hankkimaan syötävää isommalle joukolle.

Lihatiskin ohitse kävelen nykyään nopeasti. Tänä kesänä en ole ostanut vielä ensimmäistäkään grillipihviä ja muutoinkin lihaa ostan enää ehkä noin kerran viikossa. Juustoilla herkuttelusta olen luopunut. Viisi-prosenttista ostan siitäkin huolimatta, ettei se maistu miltään.

Maitotiskiltä mukaan lähtee vain jugurttia, koska meillä maitoa tarvitaan vain joskus riisipuuroon. Kasvisruoka on vielä edullista ja kasviksia kuluukin sekä tuoreina että pakasteina.

Ruoka on kallistunut maailmanmarkkinoilla. Meikäläistä maalaisoloista lähtenyttä hirvittää erityisesti se, että viljaa oikein tosissaan suunnitellaan laajassa mitassa energialähteeksi.

Tietenkin viljalla ja heinällä kävivät myös kauramoottorit, joilla entisakoina kuljettiin ja tehtiin maatalouden työt. Onko se sen kummallisempaa, että käytetään viljadieseliä?

Mutta asialla on maailmanlaajuinenkin ulottuvuutensa: viljan polttaminen energiaksi on sama kuin viedä leipä kehitysmaiden lasten suusta.

Viimeisimpien EU-tilastojen mukaan ruoka on kalleinta Suomessa. Myös sen hinta on noussut meillä nopeimmin Euroopassa.
Hallitus on päättänyt alentaa ruoan arvonlisäveroa viidellä prosentilla vuoden 2009 alusta.

Jos hallitus todella arvioi alennuksen menevän kaupan hintoihin ja koituvan sitä kautta kuluttajan hyväksi, niin kysymys on joko hyvästä uskosta tai tietoisesta harhaanjohtamisesta.

Minä en ainakaan usko, että alennuksesta hyötyisivät ostajat, vaan arvelen alennuksen häipyvän kuluttajan ulottuvilta kartellisoituneen kaupan katteisiin.

Matti Vanhanen esitti Porissa, että hintojen valvonnan ottaisivat hoitaakseen kuluttajat. Toki kuluttajat hintoja seuraavat, mutta he eivät ole viranomaisia eikä heillä ole viranomaisen valtaa. Jyrki Katainen panisi kauppoja valvomaan erityiset hintapoliisit.
Kallis ruoka panee vähävaraiset ahtaimmalle, koska heidän budjetistaan ruokamenot lohkaisevat suurimman osuuden.

Kun SDP:n tuore puheenjohtaja Jutta Urpilainen rohkeni Porissa ehdottaa ruokaveron alentamisen sijasta kunnallisveron alentamista, Vanhanen kuittasi Urpilaisen ehdotuksen tylysti typeräksi.

Ei Urpilaisen ehdotus ollut ollenkaan typerä, koska se kohdistaisi edun juuri pienituloisille. Sitä paitsi Urpilainen ei ehdotuksineen ollut yksin, vaan ajatuksella on kannatusta laajemminkin. Mutta ehkä vähävaraisten asema nyt ei ole pääministerin ajatuksissa päällimmäisenä.

Asiallinen ehdotus ei saanut asiallista keskustelua aikaan.

Pääministerin suhtautuminen SuomiAreena-keskustelussa SDP:n nuoreen naispuheenjohtajaan oli muutoinkin paljastavaa. Ylimielisyys kielii vallantäyteydestä, josta on saatu näytteitä jo aikaisemminkin (puheet pääministerikaudesta aina vuoteen 2015, vaikka välillä käydään eduskuntavaalitkin vuonna 2011).

Etteikö suuren naissankarin maineessa olevan Vanhasen äänenpainoissa ollut myös hieman sovinismia? Nuori nainen politiikan huipulla on ymmärtämätön tyttönen, kunnes ikää ja kokemusta on ehtinyt kertyä, mutta silloin onkin jo vanha akka.

Ulla Turkki

24.7.2008 08:52

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala