Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Miksi Jeppe juo?

Kuva: Miksi Jeppe juo?

Lämmin kesäilta, töistä vapaata, vähän saunamakkaraa ja känni päälle – Kuulostaa aika houkuttelevalta, eikö totta? Liian moni suomalainen kuitenkin aloittaa viinanjuonnin heti, kun kesäloma alkaa ja jatkaa juomistaan koko lomansa. Sitten örvelletään töppäilemässä ympäri kyliä ja tapellaan perheen kanssa. Rahatkin hupenevat ja juominen poikii monenlaisia. Kun mopo tarpeeksi kauan keulii, moni lomajuopottelija unohtaa loman päättyessä palata työpaikalleen tai palaa sinne kännissä. Siitä luonnollisesti alkaa kierre, joka ennemmin tai myöhemmin johtaa lopputiliin.

Eipä ole kovin pitkä aika, kun myös eräs kollegani dokasi itsenä työmaalta pihalle. Luottamusmiehenä velvollisuuteni oli olla asian käsittelyssä mukana. Monista ennakkotapauksista viisastuneena tiedän, että hoitoonohjaukset ovat toimiva tapa ratkaista juopottelukierre. Tässä tapauksessa hoitoonohjaus ei kuitenkaan tepsinyt. Sitä kysyi itseltään, että Miksi Jeppe juo? Tulipa tuota kysyttyä myös Googlen hakukoneelta ja arvatkaas, montako osumaa tuli? Osumia löytyi peräti 9 800 kipaletta.

Noita juttuja lukiessa päädyin kerta toisensa jälkeen lopputulemaan, että varhainen puuttuminen on jokaisen velvollisuus. Suomessa nimittäin hukkuu pulloon vuositasolla peräti viisi miljoonaa työpäivää. Yhtä palkansaajaa kohden tämä tarkoittaa noin 2,5 työpäivää, joten mistään vähäpätöisestä asiasta ei siis ole kysymys. Pari vuotta sitten myös työmarkkinakeskusjärjestöt uudistivat vanhan hoitoonohjaussuosituksen, jonka esimerkiksi Rauman kaupunki on valtuustonsa siunaamana työnantajana ratifioinut. Hyvä niin. Kun huomaat työtoverissasi liiallisen juopottelun merkkejä, ole nyt ihmeessä asiassa aloitteellinen. Monesti riittää, kun toteaa, että minusta sinä juot liikaa.

Äskettäin luin, että joka kolmas vantaalaislapsi on ollut humalassa jo alakouluikäisenä. Kysely oli osa Vantaan kaupungin Elämä on Parasta Huumetta ry:n yhteishanketta ”Vantaa välittää”. Samaisen kyselyn mukaan peräti 44 prosenttia Vantaan yläkoululaisesta oli kertonut käyttäneensä alkoholia. Joka kolmannen nuoren vanhempi tiesi lapsen alkoholin käytöstä ja hyväksyi sen. Yli puolet vastanneista oli sitä mieltä, että nuorten päihteiden käyttöön pitäisi puuttua nykyistä tehokkaammin.

Tässä olisi varmasti pohtimisen aihetta myös meille satakuntalaisille vanhemmille sekä kuntapäättäjille. Tarkoitan, että kannattaiskohan meidänkin ottaa mallia Vantaalta toteuttamalla jonkinlainen ”Satakunta välittää”-hanke. Toteutuessaan tuollaisella hankkeella voitaisiin siis asettaa kysymyksiä myös nuorten vanhemmille. Ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen meedio arvatakseen, mistä nuoret hakevat mallinsa juopotteluun.

Lehtiä lukiessa törmää jatkuvasti alkoholin kiroja käsitteleviin otsikoihin. Esimerkiksi festareilla nuoriso ei tyytynyt pelkkään alkoholiin, vaan humalatila haettiin huumeista. Tämä selviää myös SPR:n nopean viestinnän verkosta, joka paljastaa nuorten sekakäytön lisääntyneen. Punaisen ristin kesän alussa avaama sivusto palvelee myös lasten vanhempia. SPR:n arvion mukaan nuoret nimittäin sekoittavat herkimmin helposti saatavilla olevia päihteitä, kuten alkoholia ja lääkkeitä, joita puolestaan löytyy usein kotoa tai tuttavien lääkekaapeista.

Silloin tällöin nuorten päihteiden käyttö poikii yhteyden ottoja myös kaupunginvaltuutetuille. Kärisevät muun muassa, että tehkää nyt hyvät ihmiset jotain. Ei tarvitse kuin käydä auto tankkaamassa, niin eiköhän joku jo seiso kusella auton renkaan vieressä. Tienvarsiin rikotut pullot ovat luku sinänsä, mutta jotenkin asiaan pitäisi saada puutututtua.

Tulipa mieleen vielä Maria Guzenina-Richardsonin taannoinen Rauman vierailu, jonka kuluessa hänkin puheenvuorossaan käsitteli nuorten alkoholin käyttöä. Itse asiassa hän kylläkin muistutti siitä, että viisaasti toimiessaan valtiovalta tunnustaa tosiasiat ja myöntää tekemänsä virheet, kuten alkoholiveron alentamisen.

Guzenina-Richardson luonnehti asiaa jotakuinkin näin: ”Jos siideripullo maksaa vähemmän kuin limskapullo ja tuleehan siitä nyt ihan mukava olo, niin onko ihme jos nuori ottaa pienet kalsarikännit, ennenkin vanhemmat edes palaavat töistä? Kun vanhemmat sitten palaavat töistä, nuoret ovat jo siinä kunnossa, ettei niistä enää huomaa”.

10.7.2008 09:24

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala