Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Piret Saluri: Waltaria luettiin Virossa rivien välistä

Kuva: Piret Saluri: Waltaria luettiin Virossa rivien välistä

Henki ja herruus, valta ja valistus ovat olleet latautuneita sanapareja Virossa, ja ne olivat keskeisiä teemoja myös kirjailija Mika Waltarin teoksissa, sanoo Waltaria ja muuta suomalaista kirjallisuutta lähes kolmekymmentä vuotta virontanut Piret Saluri.

 Saluri puhui Vammalassa vanhan kirjallisuuden päivillä viime perjantaina. Päivien teema oli Waltari, jonka syntymästä on tänä vuonna tullut kuluneeksi sata vuotta.

Piret Saluri kertoi, että ennen toista maailmansotaa Waltaria luettiin Virossa paljon ja häntä rakastettiin ja kunnioitettiin.
– Hänen sanomansa virolaiselle lukijalle oli itse elämä. Kuten Jaan Kross on sanonut, juuri sitä elämää rivilukija hakee kirjallisuudesta ja toivon mukaan löytää.

Waltarin ja virolaisten aika loppui kuitenkin kesken, kun Virosta tuli osa Neuvostoliittoa.

– Kuva muuttui kokonaan, valta selätti valistuksen. Ennen vuotta 1969 ei ilmestynyt yhtään Waltarin teosta viroksi.

Vaikka oli selvää, miksei Waltaria julkaistu neuvosto-Virossa, valtaa pitävät eivät kuitenkaan olleet Salurin mukaan loppuun asti johdonmukaisia pahuudessaan:

– Waltari ei kadonnut virolaisten muistista eikä kirjahyllyistä.

Parikymmentä vuotta sitten käännettiin osa Waltarin salanimellä Nauticus kirjoittamasta pamfletista Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta.

– Siinä on asiantunteva kuvaus Viron tasavallan tuhoamisesta 1940.

Vaati kuitenkin vielä pitkän ajan eli kuluvaan vuoteen pääsyä, ennen kuin teos käännettiin kokonaan.

Saluri on kääntänyt viroksi Waltarilta teokset Suuri illusioni ja Vieras mies tuli taloon. Parhaillaan hänellä on työn alla Sinuhen käännös.

Saluri kertoo ensin empineensä työn vastaan ottamista. Hän tunsi hetken aikaa olevansa koulutyttö, joka salaa luki – peiton alla, lampun valossa – ensimmäistä, Torontossa vuonna 1954 ilmestynyttä vironnosta Sinuhesta. Sitä luettiin vuoron perään ja nopeasti, aikaa oli kullekin lukijalle annettu vain kolme päivää.

Saluria emmitytti, koska ensimmäisen käännöksen teki sodan jälkeen maasta paennut kielitieteilijä Johannes Aavik, jota kutsutaan viron kielen uudistajaksi.

Käännöstä tutkittuaan Saluri havaitsi, että Aavikin tekstissä on kaiku, joka paljasti tekijän asuvan ulkomailla, irti jokapäiväisestä ja elävästä viron kielestä. Lisäksi tämä oli muuttanut ja karsinut alkuperäistä tekstiä.

– Juhani Salokannel on sanonut, että meillä virolaisilla on rivien välistä lukemisen taito huipussaan. Näin on, ja se on käytössä vieläkin, vaikkei siihen enää ole tarvetta.

– Waltarin Sinuhesta löysimme meille tärkeitä viestejä. Kirja opetti taitoa elää vieraan herruuden alla muka sopeutuen.
Kun Viron entinen pääministeri ja historioitsija Mart Laar kuuli, että Saluri on kääntämässä Sinuhea, hän tokaisi, että kaikkeen sitä tuhlataan aikaa, kun pitäisi virontaa vielä kääntämätöntä merkittävää Waltaria. Hän tarkoitti teosta Isästä poikaan.

– Minulla on siis velvollisuus jatkaa, Saluri huokaa.

Hän muistutti esitelmässään myös, että Waltari ei suinkaan ollut ainoa jota luettiin antaumuksella:

– Luimme paljon erilaisia ja eri teitä saapuneita teoksia.

– Olen ylpeä että me selvisimme, ja painetun sanan rooli siinä oli olennainen – myös Waltarin kirjojen.

Heli Kokko

1.7.2008 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva