Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Vesi vanhin voitehista

Kuva: Vesi vanhin voitehista

”Vesi on vanhin voitehista”, tiesi jo nuori Joukahainen Kalevalassa. Jos mihin niin suomalaiseen juhannukseen kuuluu vesi, oleillaan mökeillä veden äärellä tai veneillään. Mutta kun tähän yhdistetään viinan kanssa läträäminen, vanhin voitehista voi muuttua viimeiseksi voiteluksi.

Juhannuksena ja muinakin aikoina hukkuneista suuri osa vaipuu aaltoihin päihtyneenä.

Vuosituhannen vaihteen juhannuksina hukkui ennätysmäärä suomalaisia, 1999 parikymmentä ja 2000 kuusitoista. Sen jälkeen mittumaarina hukkuneita on ollut vaihteleva määrä alle kymmenen, viime vuonna viisi. Kaiken kaikkiaan kuolonuhreja on aina enemmän, viime juhannuksena kaksitoista. Jos ei kuolla hukkumalla, menehdytään maanteillä tai tappeluissa.

Eli kohtuutta juomiseen – myös veden juomiseen. Tiede-lehdessä (6/2008) varoitellaan näet liiallisen vedenjuonnin vaaroista. Päivystyspoliklinikoille kuulemma tuodaan tämän tästä potilaita, jotka ovat ryypänneet itsensä tajuttomiksi – pelkällä vedellä.

Muodikas tapa juoda vettä litrakaupalla päivässä on turhaa ja joskus jopa haitallista. Monet lääkkeet, kuten tulehdus- ja masennuslääkkeet, saattavat sotkea elimistön nestetasapainon ja aiheuttaa vesimyrkytyksen, jonka seurauksena lipittelijän veri laimenee ja neste puskee soluihin. Pahinta on pääkopassa: kun aivoilla ei ole tilaa laajeta, ne turpoavat ja ihminen menettää tajuntansa.

Vettä ei pidä siis hengittää eikä juodakaan monia litroja, mutta vesi on kuitenkin elämän edellytys, nimenomaan puhdas vesi. Nokian vesikatastrofi opetti muillekin suomalaisille, että puhdas vesi ei ole mikään itsestäänselvyys.

 

Maailmalla käydään taistelua vesivaroista. Veden ennustetaan olevan seuraava suuri kauppatavara öljyn jälkeen. Vesilaitoksia yksityistetään vauhdilla ja kilpailu kansainvälisistä vesimarkkinoista on totista.

Vettä käytetään länsimaissa edelleen tuhlailevasti. Tukholman vesipalkinnon saanut professori John Anthony Allan on kehittänyt laskentamenetelmän ”näkymättömälle” vedelle. Aamukahvikupillisen takana on noin 140 litraa vettä. Sen verran on kulunut kahvipapujen kasvatukseen, käsittelyyn, pakkaamiseen ja kuljettamiseen.

YK:n raportin mukaan yli miljardi ihmistä, lähes viidennes maailman väestöstä, kärsii puhtaan juomaveden puutteesta. Puolet heistä asuu Intiassa ja Kiinassa. Vuosittain jopa 1,6 miljoonaa ihmishenkeä säilyisi, jos voitaisiin taata puhdas juomavesi ja jos vesi- ja viemäröintipalveluja ja hygieniaa saataisiin parannetuiksi.

Köyhyys ja vesipula liittyvät yhteen. Se jolla on varaa maksaa puhtaasta vedestä, saa sitä missä tahansa maailmassa.
Vesipula ei kosketa silti vain kaikkein köyhimpiä. Espanjassa on alkuvuodesta ajauduttu kovaan taistoon vedestä. Maata on koetellut kuivuus, joka on joillakin alueilla ollut pahin kuuteenkymmeneen vuoteen.

Yhteisvastuuta ei tunneta, kun suunnitellaan veden johtamista kuiville seuduille sellaisilta alueilta, joissa vettä riittää.
Maatalous imee valtaosan Espanjan vesivaroista. Ympäristöihmiset eivät hyväksy sitä, että ainaisesta kuivuudesta kärsivää maaperää ylläpidetään väkisin viljelysmaana, jonka tuotosta sitä paitsi suurin osa myydään muualle Eurooppaan.

Espanja on maailman edelläkävijä meriveden suolanpoistolaitosten määrässä. Nämä laitokset kuluttavat kuitenkin energiaa ja aiheuttavat kasvihuonepäästöjä.

Alkuviikosta uutisoitiin, että valtaosa Suomen vesistöistä on hyvässä kunnossa mutta Etelä-Suomen rannikkovedet, joet ja järvet voivat huonohkosti.

 

Itämeren tilasta kannetaan huolta. Sen kunnon kohottamiseksi on meneillään erilaisia toimia, kuten John Nurmisen säätiön Puhdas Itämeri -hanke. Tuloksia on saavutettu, mutta toisaalta tiedossa on uusia uhkia: Puolan maatalous siirtyy yhä enemmän tehotuotantoon, Pietarin seudulla on puhdistukseen satsattu, mutta samalla perustetaan jättikanaloita, joiden lantaa ei käsitellä, ja länsimaiset yrittäjät perustavat sikaloita Kaliningradiin, koska siellä ei ole ympäristövaatimuksia.

Menipä taas synkäksi. Lopuksi ei voi kuin toivottaa hyvää juhannusta – kaikesta huolimatta. Ja toivoa, että on viileää ja sateista, niin hukkumisetkin vähenevät.

Heli Kokko

19.6.2008 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala