Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Yhteistyötä, nöyrtymistä ja anteeksiantoa

Kuva: Yhteistyötä, nöyrtymistä ja anteeksiantoa

Satakunnan yhtenäisyyttä on vuosien mittaan rakennettu tyylillä jos toisellakin. Ajoittain on sujunut hyvin toisinaan taas heikommin. Mikäli minulta joku sattuisi kysymään, vastaisin, että juuri nyt ei ainakaan mene liian hyvin.

Ulvilan, Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen liitoshankeselvitys on nykytilassa ymmärrettävä. Hyväksyn myös perustelun, että erilaisia vaihtoehtoja on tutkittava ja selvitettävä, sillä varsinaista harkintaa ja valtaa käytetään vasta sitten, kun selvitysten pohjalta valitaan ratkaisuja ja päätetään mahdollisista liitoksista. Mielekkäimmäksi näen kuitenkin, että Pori olisi myös em. kuntien palvelujen järjestämiskaavailuissa keskeinen vaihtoehto ja mahdollisuus. Ja voihan hyvinkin olla, että nyt käynnissä oleva neljän kunnan selvitys osoittaa myös tähän asti asiaa epäilleille liitosten tarpeen vääjäämättömäksi ja Porin suunnan sittenkin järkevimmäksi.

 * * *

Satakuntalaiselle yhtenäisyydelle olisi hyväksi, jos koko maakunnan ammatillinen koulutus mahdollisimman pikaisesti saataisiin koottua yhtenäiseksi kilpailukykyiseksi kokonaisuudeksi.

Tämä edesauttaisi maakunnan koossapysymistä ja kuntalaisten palvelujen turvaamista yleisestikin. Satakuntalaisen voiman kokoaminen on erityisen tärkeää maakuntien välisen kilpailuasetelman jatkuvasti kiristyessä ja nykyhallituksen hallinnonuudistuskaavailujen aallokossa.

Laitilan, Rauman ja Porin ammatillisen koulutuksen yhtiöittäminen näyttää todennäköiseltä. Meidän ei silti tule menettää uskoamme siihen, että koko satakuntalainen ammatillinen koulutus olisi viimeistään vuonna 2013 yksi ja sama organisaatio. Maakunnasta kuuluneitten kaikujen perusteella työsarka tulee oleman vaikea ja kivikkoinen, mutta työhön on ehdottomasti ryhdyttävä. Erityisen paljon vastuuta tämän työn onnistumisen varmistamiseksi on niillä poliittisilla voimilla, jotka väen väkisin ajoivat läpi Länsi-rannikon ammattiopisto OY ajatuksen. Työtä tulee varmasti olemaan myös mm. Pohjois-Satakunnan ja Laitilan-Uudenkaupungin yhteistyöakselin hiomisessa, mikäli ihan aidosti halutaan saada opetusministeriön kaavailema laaja kokonaisuus toimimaan.
Vallan oma lukunsa on oppilaitosten henkilökunnan asema ja työssä jaksaminen tässä mittavassa ja pitkäkestoisessa muutoksessa. Kunnilla on aina velvollisuus varmistaa henkilökuntansa jaksaminen ja työhyvinvointi. Niinpä olisikin enemmän kuin tähdellistä, että koulutuksen järjestäjät, nykyiset ja tuleva, tarkkaan tutustuisivat kunnallisen yhteistoimintalain säädöksiin ja pikavauhtia aloittaisivat yhteistoimintamenettelyt aidossa yhteistoiminnan hengessä. Ilman tätä asennetta koituu muutoksista turhaa rasitetta ja uhkaa opetukselle ja opiskelijoitten ammattiin valmistumiselle.

Nyt tarvitaan sitä hyvää kuntatyönantajaotetta.

 * * *

Vuoden 1918 kansalaissodan sovinnon päiviä ja tapahtumia on järjestetty eri puolilla maatamme, eikä suotta. Hyvä näin, sillä sovinto ja yhteisymmärrys ovat parhaita rauhallisen yhteiskuntakehityksen takeita.

Kansalaissodan ja vankileirien historian kiistanalaiset sivut odottavat puolueettomia kirjoittajiaan vielä monilla paikkakunnilla, sillä ei ole hyväksi, jos elinympäristön menneisyydessä on aukkoja, jotka täytetään vain ns. voittajan näkemysten mukaisilla tulkinnoilla. Tosiasia kuitenkin on, että tähän työhön tarvittavaa kirjallista tietoa hävitettiin runsain määrin sodan jälkeisinä aikoina ja monen epämääräisissä oloissa langetetun tuomion ja rangaistuksen oikeudellisuus jää näin lopullisesti hämärän peittoon. Varmaa on, että monet paitsi ennen sotaa, sen aikana että myös sen jälkeen tapahtuneet laittomuudet ovat edelleen tutkimatta ja niihin syyllistyneet tuomitsematta.

Viimeistään nyt, 90 vuotta kansalaissodan kauhujen jälkeen, on siis varmasti aika yrittää parantaa kansakuntaa kalvavia haavoja. Mutta lopullisen ja aidon sovinnon aikaansaamiseksi tarvitaan nöyrtymistä ja laittomien tekojen tunnustamista. Myös ns. voittajan tekojen. Itselleni on ollut työväenyhdistysten arkistoja ja historiikkeja lukiessani erityisen raskasta todeta, että sodan uhrien ylivoimaisesti yleisimmät kuolinsyyt olivatkin nälkä ja taudit vankileirien aikaan eikä taistelussa kaatuminen tai laillisen tuomioistuimen langettama tuomio.

Esa J. Anttila

11.4.2008 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala