Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Satakunnan susikanta kasvaa – useita sudenpyyntilupia haettu

Satakunnan riistanhoitopiirin alueella on haettu kolmeatoista sudenpyyntilupaa. Maa- ja metsätalousministeriöltä on haettu lupia muun muassa Ikaalisiin, Köyliöön, Harjavaltaan, Lappiin ja Hinnerjoelle.
– Päätöksiä ei ole vielä tullut, mutta valistunut arvaukseni on, ettei lupia tule yhtään, päättelee riistapäällikkö Mauri Krusberg Satakunnan riistanhoitopiiristä.

 

Krusberg sekä Satakunnan luonnonsuojelijoita edustava Janne Lampolahti ja metsästäjiä edustava Juha Lehtinen ovat harvinaisen samaa mieltä siitä, että alueen susikanta alkaa olla lukemissa, josta sitä pitää lähteä rajoittamaan.
Susihavainnot nelinkertaistuivat vuosina 2006–2007, ja Satakunnan riistanhoitopiirin ja Varsinais-Suomen alueella elää ehkä kolmisenkymmentä sutta. Tarkkaa määrää on vaikea sanoa, koska susi on liikkuvaista lajia.
Satakunnan riistanhoitopiirin alueelle, johon kuuluu myös kymmenen kuntaa Pirkanmaalta, on asettunut viime vuoden aikana seitsemän suden lauma Kyrösjärven pohjoispuolelle, eli Ikaalisten, Parkanon ja Kurun seutuville. Lisäksi on havainnoitu susiparit riistanhoitopiirin pohjoisosassa, länsirannikolla ja Köyliönjärven itäpuolella. Viimeksi mainittua kutsutaan Yläneen laumaksi. Lisäksi liikkuu joitain yksittäisiä susia ja noin kymmenen ja kolmen suden laumat Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajamailla.
Susia ei ole lännessä tasaisesti. Esimerkiksi Pohjanmaalla niitä on vähän. Satakunnan riistanhoitopiirin, Pohjois-Hämeen ja Varsinais-Suomen riistanhoitopiirien alueella esiintyy valtaosa koko läntisen kannanhoitoalueen susista.

Kanta tarpeeksi suuri
Krusberg, Lampolahti ja Lehtonen ovat sitä mieltä, että Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa esitetty tavoite susikannan vahvuudesta on jo saavutettu. Nyt on siis jo ruvettava harkitsemaan rajoittamista, ja toisaalta miesten mielestä liikaa on yksikin susi, joka on uhka yleiselle turvallisuudelle tai aiheuttaa vahinkoja.
Suurpetoja, eli sutta, karhua, ilvestä ja ahmaa, on havainnoitu vuodesta 1986 lähtien. Sitä varten on luotu petoyhdysmiesten verkosto, ja heitä on koulutettu tunnistamaan eläimet ja niiden jäljet.
Työtä oli vähän 90-luvun puoliväliin saakka, mutta sitten tilanne muuttui. Kaikkien suurpetojen kannat ovat kasvaneet, karhun kannan kasvu on tasoittunut, mutta muiden on noussut, erityisesti ilveksen ja suden.
Vuonna 2005 tehtiin yhteensä 765 havaintoa, joista 43 oli karhuja, 578 ilveksiä ja 142 susia. Vuonna 2006 havaintoja oli yhteensä 1 150, niistä 39 karhuhavaintoja, 911 ilves- ja 193 susihavaintoja. Viime vuonna susihavainnot nelinkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna.
 Karhuja siirrettiin 70-luvulla tarkoituksellisesti muualta Suomesta Satakuntaan, mutta susia ei ole tarvinnut kuljetella: itäinen Suomi on alkanut täyttyä susista, ja sieltä työntyy nuorta sutta länteen hakemaan reviirejä.
Susi lisääntyy ja leviää tehokkaasti. Se saa kerralla 6–8 poikasta ja nuorissa eläimissä, joka liikkuvat, on sekä naaraita että uroksia.
Valkohäntäpeura on suden pääravintoa, ja laumat voivat saalistaa myös hirviä. Toistaiseksi liikenne vie hirviä enemmän kuin pedot.

Ongelma karjalle ja koirille
Sudet ovat todellinen ongelma karjataloudelle, ja on odotettavissa, että ensi kesänä pystytetään entistä enemmän sähköaitoja. Myös metsästäjien koiria sudet ovat tappaneet.
Sudet pelottavat myös ihmisiä, ja esimerkiksi Harjavallassa on Hiirijärvellä siirrytty koululaiskuljetuksiin ja Hiittenharjulla ulkoilu on vähentynyt.
Metsässä liikkumaan tottuneille reaktiot voivat tuntua liiallisilta, mutta reaktiot ymmärretään.
– Jos lapsi pelkää, ei sovi lisätä pelkoa sillä että hänet pakotetaan yksin tien varteen, Krusberg sanoo.
Lampolahti muistuttaa kuitenkin, että susihavainnoista on pitkä matka siihen, että susi käy ihmisen kimppuun. Äänekästä liikkumista suositellaan kaikkien suurpetojen varalta, luonnostaan pedot kyllä väistävät.
Ongelma onkin se, että suojeltu susi on oppinut liikkumaan ihmisasutusten lähellä ja se on huomannut ettei sen tarvitse pelätä ihmistä. Lisäksi Satakunnassa on asutusta sen verran, että suden on vaikea olla jolkottamatta ruoanhakuretkillään pihojen läpi.
Kaikki osapuolet ovat samaa mieltä siitä, että häiriintyneet ja sairaat, esimerkiksi ketusta ja supista syyhyn saaneet sudet, on lopetettava.
Juha Lehtosen mukaan susi ei ole enää uhanalainen Suomessa, mutta EU-direktiivin mukaan se on suojelua vaativa eläin. Lehtonen korostaakin sitä, että päätösvalta susikannan sopivasta koosta pitää saada Suomeen.
  – Emme halua lietsoa hysteriaa, mutta huolemme tuomme selkeästi esille.
Heli Kokko
 

20.3.2008 09:10

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva