Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

7.12.2017 - Onneksi olkoon, me 100-vuotiaat

Suomi on nyt sitten 100-vuotias. Koko vuoden vietetty juhlakausi huipentui keskiviikkona itsenäisyyspäivään ja Linnan juhliin.

Suomi julistautui itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917, kun eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen. Julistus oli porvarien laatima, ja sitä vastustivat sosialidemokraatit, jotka olisivat halunneet Suomen itsenäistyvän neuvotellen Venäjän kanssa. Eduskunta hyväksyi julistuksen äänin 100-88.

Venäjän bolshevikkihallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden vasta uudenvuoden aattona 1917, ja vasta sen jälkeen itsenäisyys oli varmistunut.

Tuolloin Suomessa kuten koko Euroopassa elettiin levottomia aikoja ensimmäisen maailmansodan tiimellyksessä. Niinpä itsenäisyytemmekään ei alkanut helpolla. Suomi oli jo siinä vaiheessa jakautunut, työväestö punaisiin ja porvarit valkoisiin. Nälkä oli monen vieraana, ja kahtiajako kärjistyi tammikuussa 1918 alkaneeseen kansalaissotaan, joka jakoi kansan entistä syvemmin kahtia.

Niinpä kun itsenäisyyden juhlavuodesta on päästy eroon, ensi vuonna kansalaissotaa tai sisällissotaa muistellaan monin tavoin. Erityisesti sitä muistellaan työväenliikkeessä, jolle sota oli monella tapaa kohtalokas. Sen sijaan virallinen Suomi ei kansalaissotaa näytä muistelevan yhtä laajasti, mikä on herättänyt kummastusta. Sen on arveltu johtuvan ainakin osaksi siitä, että kansalaissodan jälkeen virallisen Suomen eli valkoisten harjoittama terrori koetaan kipeäksi asiaksi nykyisessä porvarillisessa Suomessa.

Oli miten oli, kansalaissodan synnyttämä kahtiajako näkyi yhteiskunnassa pitkään aina talvisodan kynnykselle asti. Suomalaiset nimittäin lähtivät vuonna 1939 talvisotaan ja edelleen jatkosotaan taas yhdistyneenä kansakuntana puolustamaan itsenäisyyttä Neuvostoliittoa vastaan. Se, että kansa pystyi yhdistymään parissakymmenessä vuodessa, on kansainvälisestikin mitattuna merkittävä saavutus.

Me nykyiset polvet voimme vain kiittää silloisia ikäluokkia, jotka lähtivät puolustamaan Suomea ja ryhtyivät sotien jälkeen rakentamaan runneltua maata uudelleen. Suurin osa heistä on jo poissa. Me nykyiset ja tulevat ikäpolvet voimme nyt kuitenkin nauttia niistä hedelmistä itsenäisessä Suomessa. Onneksi olkoon meille siitä.

Vanha sanonta kuuluu, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Nyky-Suomessa kaikki eivät ole kuitenkaan ehkä samaa mieltä, sillä suomalaisten eriarvoisuus on jälleen kasvanut erityisesti nykyisen oikeistohallituksen kaudella. Osalle kansaa hedelmät ovat kitkeriä, ja on muodostunut uusia jakolinjoja.

On kuitenkin katsottava eteenpäin ja uskottava parempaan. Mutta työtä se vaatii - ja yhtenäisyyttä.

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva