Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

25.5.2017 - Helatorstai on yhä useammalle työpäivä

Tänään vietettävä helatorstai, jota kristillisessä mielessä vietetään Kristuksen taivaaseen astumisen päivänä, on yhä useammalle suomalaiselle työpäivä, kuten oli myös toinen kristillinen juhlapyhä loppiainen tänä vuonna.

Viime vuonna hallituksen pakkolakien uhalla solmitun kilpailukykysopimuksen vaikutukset arkipyhien kohdalla näkyvät ensimmäisen kerran tänä vuonna. Sopimuksen mukaan loppiainen ja helatorstai muuttuivat palkattomiksi vapaapäiviksi tai työpäiviksi.

Se, miten kiky arkipyhien osalta toteutuu ei aloilla, vaihtelee. Mutta esimerkiksi kaupan aloilla ja teollisuudessa yhä useampi puskee töitä ilman erillisiä lisäkorvauksia. Monella työpaikalla on paikallisesti myös sovittu, että helatorstaina tehdään töitä osana 24 tunnin vuotuista työajan lisäystä. Tässäkin on suurta vaihtelua, sillä on myös monia työpaikkoja, jossa 24 tunnin lisäyksestä ei katsota olevan mitään hyötyä.

Joka tapauksessa helatorstai säilyy kristillisenä pyhäpäivänä, mutta sen merkitys suomalaisten elämässä käy yhä pienemmäksi.
Helatorstai on ollut työmarkkinapoliittisen pallottelun kohteena vuosikymmenet vastoin luterilaisen kirkon tahtoa. Kristilliset arkipyhät olivat kauan koskemattomia, mutta vuonna 1973 helatorstai ja loppiainen siirrettiin työmarkkinajärjestöjen yhteisellä sopimuksella lauantaihin. Kirkko vaati jatkuvasti niiden palauttamista alkuperäisille paikoilleen.

Vuoden 1985 keväällä hallitus käsitteli asiaa ja päätti esittää kirkkolain muuttamista kirkolliskokouksen ehdottamalla tavalla. Hallitus ei kuitenkaan ollut asiasta yksimielinen. Sosialidemokraattiset ministerit vaativat, että ennen eduskunnan päätöksen tekoa tulisi selvittää muutoksen vaikutukset työmarkkinoilla ja esittivät, että lakiesitys käsiteltäisiin lopullisesti vasta seuraavien työehtosopimusneuvottelujen jälkeen.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle oli lain voimaantulo jätetty auki ja auki se jäi eduskunnan päätöksessäkin. Marraskuussa 1985 eduskunta hyväksyi lakiesityksen ja siten paluun repaleiseen työviikkoon. Lakiesityksen käsittelyssä oli mielenkiintoista se, että kansanedustajilla, jotka eivät kuuluneet kirkkoon, ei ollut keskustelussa puheoikeutta.

Työmarkkinavaikeuksia peläten presidentti Mauno Koivisto päätti siirtää lain voimaantuloa viidellä vuodella vuodesta 1987 vuoden 1992 alkuun.

Nyt helatorstaina vietetään presidentti Koiviston valtiollisia hautajaisia, ja tässä mielessä Koivistolla ja helatorstailla on mielenkiintoinen yhtymäkohta.

Tulosta Takaisin