Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

21.3.2014 - Nato-korttia heilutellaan nyt turhan tiuhaan

Ukrainan kriisi ja presidentti Putinin alati kovenevat puheet ovat lisänneet puheenvuoroja Suomen Nato-jäsenyyden puolesta, ja varsinkin kokoomuspoliitikot ovat heilutelleet Nato-korttia tiuhaan.

Tuoreessa STT:n haastattelussa Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja Torsti Sirén puolestaan totesi, etteivät EU-jäsenyys ja Nato-kumppanuus takaa Suomen turvallisuutta, jos Venäjä päättäisi käyttää sotilaallista voimaa.

Hänen mielestään uskottava ja ennaltaehkäisevä sotilaallinen pidäke Venäjää vastaan on mahdollista saada vain liittymällä Natoon ja pitämällä oma puolustus kunnossa.

Vaikka Sirén arvioi haastattelussa, ettei Suomella ole välitöntä syytä pelätä Venäjää, ovat hänen puheensa kuitenkin selkeä kannanotto Nato-jäsenyyden puolesta.

On totta ja ymmärrettävää, että itänaapurin johtajan puheet aiheuttavat huolta suomalaisissa. Presidentti Putin on osoittautunut kostonhaluiseksi päämieheksi, joka haluaa tehdä Venäjästä Neuvostoliiton kaltaisen suurvallan lähes keinolla millä hyvänsä. Historiassa Suomella on ollut siinä pelissä huono asema.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi on kuitenkin pystynyt pitämään diplomatian avulla hyvät idänsuhteet, ja niistä on syytä pitää kiinni jatkossakin. Nato-jäsenyys saattaisi olla Venäjälle, että tämä tie olisi kuljettu loppuun.

Suomen hallitus onkin ollut järkevällä tiellä korostaessaan yhdessä EU:n kanssa neuvotteluja aseiden kalistelun sijasta Ukrainan kriisin ratkaisemisessa. Mikäli virallinen Suomi nyt lähtisi ajamaan pikaista Nato-jäsenyyttä, se merkitsisi luopumista rauhanomaisen ratkaisun halusta.

Nato-jäsenyyden kannatus on Suomessa kuitenkin lisääntynyt.

Suomen Kuvalehden teettämän tutkimuksen mukaan Krimin tapahtumien jälkeen Naton kannatus lähti nopeaan nousuun: viikossa neljä prosenttiyksikköä.

Kyselyyn vastanneista 22 prosenttia kannattaa liittymistä Natoon, mutta selvä enemmistö, 62 prosenttia vastustaa sitä.
Baltian maat hakeutuivat Naton jäseneksi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Heille se oli ymmärrettävää, sillä Baltian kansoilla oli karvaita kokemuksia neuvostovallasta.

Suomen tilanne on kuitenkin erilainen. Suomalaisten enemmistä onneksi ymmärtää sen, että sitoutuminen Natoon merkitsisi sotilaallisen uhan kasvua myös Suomelle.

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva