Tutustu lehteen klikkaamalla kuvaa!

Tutustuminen vaatii Adoben Acrobat Readerin

4.12.2009 - ”Kyökin” kautta presidentin kimppuun

Suomen edustus Euroopan unionin huippukokouksissa on luonut koko EU–jäsenyyden ajan jännitteitä keskeisten valtioelinten, presidentin ja hallituksen välille.
EU–asiat kuuluvat perustuslain mukaan hallituksen toimivaltaan. Presidentti taas johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa. Tähän vedoten myös presidentit ovat osallistuneet EU:n huippukokouksiin, kun niissä on käsitelty ulko– ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvia kysymyksiä.
Pääministerin rooli EU–asioissa vahvistui Lissabonin sopimuksen tultua voimaan tämän kuun alussa. Huippukokous, Eurooppa–neuvosto, on nyt unionin virallinen toimielin. Sen kokouksiin osallistumisen tulkitaan kuuluvan vain pääministerin tehtäviin. Tälle kannalle ovat asettuneet useat oikeusoppineet, ja nyt myös hallitus.
Presidentti Tarja Halonen on toisella kannalla. Hänen mielestään presidentin asema ulkopolitiikan johdossa ei ole muuttunut, eikä sen vuoksi ole tarpeen muuttaa osallistumiskäytäntöjäkään. Ne harkitaan kokous kokoukselta. Presidentti on myös huomauttanut, ettei EU:lla ole ollut huomauttamista kahden edustajan käytäntöön.
Lissabonin sopimuksen myötä Eurooppa–neuvosto sai puheenjohtajan. Tehtävään valittu Herman Van Rompuy esitti Suomen–vierailullaan, että kukin jäsenmaa saa huippukokoukseen pääsääntöisesti yhden kutsun. Tällöin vain pääministeri osallistuu.
Jos kutsuja tulee enemmän kuin yksi, avautuu tilaisuus harkintaan, kuka täydentää pääministeriä Suomen edustajana. Se voi olla kokouksen aihepiirin perusteella joku ministeri tai presidentti. On järkevää miettiä, mitä Suomi voisi hyötyä presidentin osallistumisesta, eikä torjua osallistumista yksioikoisesti.
Presidentti Halonen totesi keskiviikkona, että kysymys on myös siitä, kuinka aktiivisesti ajetaan sitä, että Suomeen saataisiin vain yksi kutsu. Tämän voi tulkita siten, että presidentin ulkopoliittista valtaa oltaisiin tosiasiallisesti kaventamassa ”kyökin kautta”, ei perustuslakia uudistamalla.
Vaikka valtioelinten julkinen kiistely osallistumisesta EU:n huippukokouksiin himmentää osapuolten julkisuuskuvaa, se on sentään kaukana yrityksestä puuttua presidentin valtaoikeuksiin muuten kuin laillisin keinoin.

Tulosta Takaisin