Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

3.4.2009 - Nato juhlii, venäläiset happamina

Sotilasliitto Nato perustettiin 60 vuotta sitten vastapainoksi Neuvostoliiton ja sen liittolaisten muodostamalle Varsovan liitolle. Kylmän sodan kaudella luotiin ydinasein kauhun tasapaino: kummankaan sotilasliiton ei kannattanut aloittaa sotaa, koska se olisi merkinnyt kummankin häviötä puhumattakaan siitä, että ydinasein käyty sota olisi hävittänyt inhimillisen elämän maapallolta.

Neuvostoliiton hajoaminen lähes pari vuosikymmentä sitten muutti asetelman. Kylmän sodan vastakkainasettelu hävisi. Nato ei kuitenkaan lopetettu, ja yllättäen se sai 1990-luvulla sotilaallisia tehtäviä Balkanilla, jossa järjesteltiin elämää Jugoslavian jälkeisessä ajassa väkivaltaisin keinoin.

Balkanin tapahtumat toivat Natolle uuden ulottuvuuden, kriisinhallinnan. Sillä oli sotilaallista voimaa, jota Balkanin rauhoittamiseen pyrkineeltä Euroopan unionilta puuttui. Sittemmin Nato on osallistunut moniin kriisinhallintaoperaatioihin, joista se ammentaa osan toimintansa perusteista.

Natolla on 28 jäsenmaata, tuoreimmat jäsenet ovat Albania ja Kroatia, joiden jäsenyys tuli voimaan huhtikuun alussa. Ovelle kolkuttelevat lisäksi mm. Makedonia, Ukraina ja Georgia. Sotilasliiton luonnetta ovat muuttaneet sekä kansainvälisen tilanteen muutokset että sen jäsenmäärän kasvu. Sotilaallinen kriisinhallinta on sen toiminnan painopisteenä. Myös terrorismin luomiin uhkiin pyritään sen avulla varautumaan.

Vaikka Neuvostoliitto hajosi, Venäjän ja Naton väliset suhteet muistuttavat aika ajoin kylmän sodan vastakkainasettelua. Venäjän osallistuminen Naton rauhankumppanuusohjelmaan ei ole poistanut venäläisten epäluuloja läntistä sotilasliittoa kohtaan. Nato on laajentumisensa myötä paikoin kiinni Venäjän rajassa. Entisistä suurvalta-asemista unelmoivia venäläisiä se ärsyttää, ja Natosta käytetty kieli on sen mukaista.

Esimerkiksi Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Juli Kvitsinski sanoi hiljattain YLE:n haastattelussa, että Suomen jäsenyys Natossa johtaisi Venäjän poliittisiin, taloudellisiin ja sotilaallisiin vastatoimiin. Hän puolusti maansa etuja.

Sama oikeus on suomalaisilla. Jäsenyys Natossa tai pysyminen sen ulkopuolella on omassa harkinnassamme sen mukaisesti, minkä katsomme parhaiten palvelevan etujamme. Mahtoikohan suorasukainen Kvitsinski ajatella viestinsä vaikutukset loppuun saakka?

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva